EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 27.5.2020

COM(2020) 456 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle

{SWD(2020) 98 final}

 Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle

1.Johdanto

Koronavirus on ravistellut perinpohjin Eurooppaa ja koko maailmaa. Se on asettanut koetukselle terveydenhuolto- ja hyvinvointijärjestelmämme, yhteiskuntamme ja taloutemme, koko tapamme elää ja tehdä työtä yhdessä. Monet ovat menettäneet läheisiään, monilta on mennyt työpaikka, ja suunnitelmat ja tulevaisuudennäkymät ovat joutuneet epävarmalle pohjalle. Eurooppaa kohdannut kansanterveyshaaste on syventynyt nopeasti sen historian pahimmaksi talouskriisiksi. On jo nähtävissä, että virus jättää lähtemättömän jälkensä niin keskinäisiin suhteisiimme kuin politiikkaan koko maailman laajuisesti. Vastoinkäymiset tuovat kuitenkin usein mukanaan myös mahdollisuuksia. Euroopan unionin on nyt aika nousta jaloilleen ja edetä yhdessä kriisin aiheuttamien vahinkojen korjaamisesta luomaan seuraavalle sukupolvelle parempaa tulevaisuutta.

On yhteisen etumme mukaista tukea eniten kärsineitä, vahvistaa sisämarkkinoita ja investoida yhteisiin eurooppalaisiin painopisteisiin. Unionissa jokainen investoitu euro on hyödyksi kaikille maasta riippumatta. Yhteinen, yhteenkuuluvuutta edistävä elvytys, joka nopeuttaa vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta, vain lujittaa Euroopan kilpailukykyä, selviytymiskykyä ja asemaa maailmanlaajuisena toimijana. Siksi Euroopan elpymisen tulee perustua solidaarisuuteen, yhteenkuuluvuuteen ja lähentymiseen. Yhtäkään ihmistä, aluetta tai jäsenvaltiota ei saa jättää jälkeen.

Pandemian puhkeamisen jälkeen EU ja sen jäsenvaltiot ovat toteuttaneet ennennäkemättömiä toimenpiteitä ihmishenkien pelastamiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi. EU on tukenut kansallisia toimia terveyskriisin lieventämiseksi ja talouskriisin vaikutusten pehmentämiseksi. EU:n talousarviossa on vapautettu jokainen liikenevä euro viruksen torjuntaan. Budjetti- ja valtiontukisääntöjen tarjoama joustavuus on hyödynnetty kokonaisuudessaan, ja työpaikkojen turvaamiseksi on ehdotettu perustettavaksi uusi SURE-tukiväline.

Näiden ja muiden ensimmäisten hätätoimien avulla voidaan välittömästi osoittaa yli 500 miljardia euroa työntekijöiden, pienyritysten ja jäsenvaltioiden talouksien tukemiseen. EU:n toimet yhdessä Euroopan keskuspankin toteuttamien toimien kanssa antavat jäsenvaltioille ennennäkemättömän rahoituskapasiteetin auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua eniten. Nämä olivat oikeita toimia oikeaan aikaan, mutta tiedämme, että ne eivät läheskään riitä taloutemme uudelleen käynnistämiseen.

Jotta talous saadaan taas liikkeelle, on palautettava luottamus. Ihmisten on uskallettava luottaa paikkoihin, joissa he tekevät työtä ja ostoksia ja joissa he tapaavat toisiaan. Heillä on oltava varmuus toimeentulostaan ja heidän on voitava ajatella tulevaisuuttaan rauhallisin mielin. Elpymisen edellytyksenä on, että rajoitustoimista voidaan luopua asteittain ja kestävästi, että kykenemme elämään viruksen kanssa ja että meillä on selkeä käsitys tilanteesta eri puolilla Eurooppaa.

Tämä kriisi poikkeaa kaikista aiemmista. Se mullistaa vallitsevat olot ja muuttuu edetessään. Monet sen seuraukset ja siitä aiheutuneet jakolinjat vaikuttavat elämäämme myös jatkossa tavoilla, joita emme osaa odottaa emmekä ennakoida. Jo nyt kuitenkin tiedetään, että toimilla, joita EU ja sen jäsenvaltiot ovat joutuneet toteuttamaan säästääkseen satojatuhansia ihmishenkiä, on hintansa. Nämä toimet ovat vaikuttaneet koko Eurooppaan. Talouden sulkeminen on vaarantanut työpaikkojen, toimeentulon ja terveiden yritysten tulevaisuuden tavoilla, joita ei aiempien kriisien yhteydessä ole nähty.

Vaikka virus on sama kaikissa jäsenvaltioissa, sen vaikutukset ja talouden elpymisen edellytykset ovat hyvin erilaiset. Ne maat ja alueet, joiden talous on riippuvainen asiakaspalvelualoista, viennistä tai suuresta määrästä pienyrityksiä, kärsivät kriisistä selvästi enemmän kuin muut. Vaikka kaikki jäsenvaltiot ovat tukeneet työntekijöitään ja yrityksiään mahdollisuuksiensa mukaan, kaikilla ei ole varaa antaa apua yhtä paljon. Tässä on vaarana, että elpyminen tapahtuu epätasaisesti, mikä vaarantaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja syventää eroavuuksia. Se osoittaa unionin tasolla toteutettavien toimien tarpeellisuuden ja niiden arvon.

Valinnat, joita teemme tänään, määrittävät huomispäivän tulevaisuuden seuraavalle sukupolvelle. Taloutemme käynnistämiseksi tarvitaan mittavia investointeja, joiden on kevennettävä tulevan sukupolven taakkaa – ne eivät saa tehdä siitä entistä raskaampaa. Siksi EU:n elpymissuunnitelmassa on annettava ohjeet, joiden avulla voimme rakentaa seuraavalle sukupolvelle kestävämmän, selviytymiskykyisemmän ja oikeudenmukaisemman Euroopan.

Tämän sukupolven haasteet – vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos – ovat nyt vielä tärkeämpiä kuin ennen tätä kriisiä. Elvytystoimien avulla meillä on tilaisuus vauhdittaa vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta. Voimme lujittaa unionin strategista riippumattomuutta ja säilyttää samalla kaikki avoimen talouden edut. Tuemme kumppaneitamme eri puolilla maailmaa ja johdamme uudistettua, entistä vahvempaa monenvälisyyttä, jota maailma tarvitsee.

Tämän ennenäkemättömän haasteen edessä komissio haluaa luoda parempaa tulevaisuutta ehdottamalla uutta elpymisvälinettä, jonka nimi on Next Generation EU (Seuraavan sukupolven EU) ja jonka tukena on EU:n uudistettu monivuotinen rahoituskehys. Kokonaisuutena tämä Euroopan elpymissuunnitelma tuo 1 850 miljardia euroa 1 avuksi taloutemme uudelleen käynnistämiseen ja Euroopan elpymiseen.

Elpyminen kestää todennäköisesti pitkään, mutta rahoitustarpeet ovat olemassa jo nyt. Nämä ehdotukset olisi hyväksyttävä nopeasti, sillä niin voidaan osoittaa, että unioni on yhtenäinen ja solidaarinen ja että olemme suunnasta yhtä mieltä. Euroopan elpyminen vaatii yhteisiä ponnisteluja niin meiltä kaikilta yksilöinä kuin työmarkkinaosapuolilta, kansalaisyhteiskunnalta, yrityksiltä, alueilta, mailta ja instituutioilta. Käsillä on Euroopan h-hetki, ja meidän on tartuttava siihen yhdessä.

2.Talouskriisin anatomia

Jotta voisimme ymmärtää, mitä Eurooppa tarvitsee elpyäkseen, on ensin tarkasteltava vallitsevaa tilannetta. Ennusteisiin tai päätelmiin sisältyy kriisin tässä vaiheessa väistämättä epävarmuustekijöitä. Jo nyt on kuitenkin selvää, että talousnäkymät ovat täynnä riskejä ja että Euroopan taantuma voi olla syvä, vahingollinen ja pitkittynyt, ellemme heti ryhdy määrätietoisiin toimiin.

Viruksen leviämisen hillitsemiseksi asetetut rajoitustoimet ovat hiljentäneet talouselämää – joissakin tapauksissa lähes pysähdyksiin asti. Toimitusketjuissa ja tuotantolinjoissa on ollut häiriöitä ja tavara- ja palvelukaupassa katkoksia. Kotitalouksien kulutusmenot ja yksityiset investoinnit ovat romahtaneet historiallisen alhaiselle tasolle. Euroopan talous ja suurin osa sen teollisista ekosysteemeistä on toiminut vain murto-osalla kapasiteetistaan.

Yhdessä näiden tekijöiden odotetaan johtavan EU:n talouden jyrkkään supistumiseen. Luvut ovat synkkiä ja vahingot ennennäkemättömän laajoja. Arvioiden mukaan EU:n bruttokansantuote (BKT) supistui vuoden 2020 toisella neljänneksellä noin 15 prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. EU:n talouden odotetaan supistuvan kaikkiaan yli 7 prosenttia vuonna 2020. Mahdollisen toisen aallon ja laajojen sulkutoimenpiteiden myötä BKT saattaisi kuitenkin supistua tänä vuonna pahimmassa tapauksessa jopa 16 prosenttia.

Vaikka talouden odotetaan palaavan kasvuun vuonna 2021, elpyminen on alkuvaiheessa vain osittaista, ja ihmiset ja yritykset kärsivät edelleen tuntuvasti kriisin vaikutuksista. Monien tulot todennäköisesti pienenevät ja työpaikat ovat vaarassa. Työttömyyden odotetaan nousevan EU:ssa 9 prosenttiin, mikä koettelee suhteettoman ankarasti etenkin nuoria ja niitä, jotka tekevät väliaikaisia ja matalan osaamistason töitä ja asuvat köyhemmissä kotitalouksissa. Köyhyys ja eriarvoisuus todennäköisesti lisääntyvät, mikä korostaa sosiaalisen ja osallistavan elpymisen tärkeyttä. Maksuvalmiuden säilyttäminen ja rahoituksen saatavuus ovat jatkuva haaste yrityksille, etenkin pienemmille yrityksille. Maksukyvyttömyyden riskiä on lievennettävä, jotta vältetään pahemmat kerrannaisvaikutukset.

Kriisin taloudelliset vaikutukset vaihtelevat suuresti talouden eri osien välillä. Se vaikuttaa eniten yrityksiin, joissa kohdataan asiakkaita tai joissa työntekijät tai asiakkaat joutuvat olemaan ahtaissa tiloissa. Komission alustavien arvioiden mukaan matkailun, yhteisötalouden sekä luovien ja kulttuuristen ekosysteemien liikevaihto voi supistua vuoden 2020 toisella neljänneksellä yli 70 prosenttia. Tekstiiliteollisuus, liikenne, energiavaltaiset teollisuudenalat ja uusiutuvan energian ala ovat niin ikään kovilla. Ne ekosysteemit, joihin kuluttajat luottavat enemmän, kuten valmistusteollisuus, vähittäiskauppa ja terveydenhuolto, toipuvat todennäköisesti nopeammin, kun taas muut voivat kärsiä kriisin taloudellisista vaikutuksista pidempään.

Kriisin vaikutukset ja elpymismahdollisuudet riippuvat myös kunkin maan väestön ja talouden rakenteesta. Esimerkiksi maat, joissa on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset), kärsivät kriisistä enemmän. Tilanteeseen vaikuttaa myös se, miten hyvin maat pystyvät selviytymään häiriöistä ja reagoimaan niihin erityisesti valtiontuen avulla. Tällä on huomattavat kerrannaisvaikutukset sisämarkkinoihin, ja se myös syventää eroavuuksia jäsenvaltioiden välillä. Tästä kertoo se, että taantuma on joissain maissa lähes 10 prosenttia ja muissa keskimäärin 6–7,5 prosenttia.

Kokonaiskuva, jota tarkastellaan lähemmin samaan aikaan laaditussa tarvearvioinnissa 2 , osoittaa, että investointien ja rahoituksen tarve on valtava. Kriisin tässä vaiheessa ei ole mahdollista arvioida investointitarpeita kovin tarkasti. Tarvearvioinnin mukaan vuosina 2021 ja 2022 tarvittaisiin kuitenkin vielä ainakin 1 500 miljardia euroa lisää julkista ja yksityistä rahoitusta, jotta kestävä elpyminen saataisiin Euroopassa alkuun.

3.Investoinnit seuraavaan sukupolveen

Tarvearviointi osoittaa, että tarvitaan mittavia ja nopeita investointeja, ja myös huomattava määrä julkisia ja yksityisiä investointeja kansallisella tasolla. Jos elpyminen jätettäisiin yksittäisten maiden hoidettavaksi, siitä tulisi todennäköisesti epätäydellistä, epätasaista ja epäoikeudenmukaista. Tämä on hyvin todellinen riski muualla maailmassa. Koska unionissa ihmiset, yritykset ja taloudet ovat riippuvaisia toisistaan, Euroopalla on kuitenkin ainutlaatuiset mahdollisuudet investoida kestävään elpymiseen ja tulevaisuuteen. Näitä investointeja tehdään yhteiseksi hyväksi ja yhteistä tulevaisuuttamme varten. Ne osoittavat, millaista konkreettista arvoa unionin jäsenyys tuo.

EU:n talousarvio on käyttövalmis väline, joka on suunniteltu edistämään koheesiota, lähentymistä ja solidaarisuutta. Se on hyväksi havaittu ja läpinäkyvä ja siihen luotetaan. Sen tarkoituksena on mahdollistaa investoinnit yhteisesti sovittuihin ohjelmiin ja painopisteisiin ja varmistaa, että ne, jotka tarvitsevat enemmän tukea, saavat tarvitsemansa investoinnit voidakseen kuroa eroa umpeen.

Siksi komissio ehdottaa tänään uutta 750 miljardin euron elpymisvälinettä, jonka nimi on Next Generation EU. Väline sisällytetään EU:n vahvaan ja moderniin monivuotiseen rahoituskehykseen. Kyseessä on historiallinen ja ainutkertainen ehdotus, joka kuvastaa edessämme olevan haasteen laajuutta. Tarkemmat tiedot siitä, miten väline toimii, esitetään samaan aikaan annetussa toisessa tiedonannossa 3 ja tänään hyväksytyissä säädösehdotuksissa. Tärkeimmät ominaisuudet ovat seuraavat:

Varojen kerääminen

Varat Next Generation EU -välineeseen kerätään nostamalla EU:n omien varojen enimmäismäärä väliaikaisesti 2 prosenttiin suhteessa EU:n bruttokansantuloon. Näin komissio voi erittäin vahvan luottoluokituksensa ansiosta lainata rahoitusmarkkinoilta 750 miljardia euroa tätä välinettä varten.

Varat on maksettava takaisin EU:n tulevien talousarvioiden kautta, ei kuitenkaan ennen vuotta 2028 ja viimeistään vuonna 2058. Jotta tämä voitaisiin tehdä oikeudenmukaisesti ja yhteisesti, komissio ehdottaa joitakin uusia omien varojen lähteitä. Näitä voisivat olla esimerkiksi päästökauppajärjestelmään perustuvat uudet omat varat, hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi ja suuryritysten toimintaan perustuvat omat varat. Lisäksi voitaisiin ottaa käyttöön uusi digitaalivero Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tekemän työn pohjalta. Komissio tukee aktiivisesti OECD:n ja G20-ryhmän johdolla käytäviä keskusteluja ja on valmis toimimaan itse, jos maailmanlaajuiseen sopimukseen ei päästä. Lisäksi mainittakoon komission ehdotukset, jotka koskevat yksinkertaistettuun arvonlisäveroon perustuvia omia varoja ja muovivero.

Next Generation EU -välineen lisäksi komissio ehdottaa uudistettua EU:n rahoituskehystä, jonka määrärahat olisivat noin 1 100 miljardia euroa vuosina 2021–2027.

Investoinnit

Kaikki Next Generation EU -välineen kautta kerättävät varat ja EU:n uuden rahoituskehyksen varat kanavoidaan EU:n ohjelmien kautta. Tämä tarkoittaa, että jokainen investoitu euro käytetään siihen, että Eurooppa saadaan takaisin jaloilleen ja että voidaan nopeuttaa vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta ja luoda oikeudenmukaisempi ja selviytymiskykyisempi yhteiskunta. Se tarkoittaa myös täydellistä läpinäkyvyyttä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston demokraattista vastuuvelvollisuutta. Next Generation EU -välineen varat investoidaan kolmeen osa-alueeseen, 500 miljardia euroa jäsenvaltioille myönnettävinä avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina.

Ensimmäinen kohde on tuki jäsenvaltioille investointien ja uudistusten toteuttamiseen kriisistä toipumista varten:

üUusi elpymis- ja palautumistukiväline, jonka varat ovat 560 miljardia euroa – myönnetään avustuksina ja lainoina. Näin autetaan jäsenvaltioita toteuttamaan kestävän elpymisen kannalta olennaisia investointeja ja uudistuksia. Jäsenvaltiot suunnittelevat omat räätälöidyt kansalliset elpymissuunnitelmansa talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöityjen investointi- ja uudistusprioriteettien pohjalta ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien, oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien sekä unionin rahastojen yhteydessä hyväksyttyjen kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien mukaisesti.

üUusi aloite, REACT-EU, tarjoaa jäsenvaltioille lisää koheesiotukea. Sen budjetti on 55 miljardia euroa. Tukea myönnetään vuodesta 2020 alkaen. Se jaetaan uuden jakoperusteen mukaisesti ottaen huomioon kriisin vaikutukset. Näin varmistetaan, että keskeisten korjaustoimien ja kriisistä eniten kärsineille annettavan tuen rahoitukseen ei tule keskeytyksiä. Tuki on tarkoitettu työntekijöille ja pk-yrityksille, terveydenhuoltojärjestelmille sekä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen edistämiseen. Tukea voidaan myöntää kaikille aloille matkailusta kulttuuriin.

üVihreän siirtymän edistämiseksi komissio ehdottaa lisärahoitusta oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle. Myös koheesiopolitiikan ohjelmia vahvistetaan EU:n seuraavalla budjettikaudella joustavuuden lisäämiseksi.

Toisella osa-alueella tavoitteena onEU:n talouden käynnistäminen uudelleen tarjoamalla kannustimia yksityisiin investointeihin.

üUuden vakavaraisuustukivälineen avulla voidaan mobilisoida yksityisiä varoja kiireellisen tuen antamiseksi yrityksille, jotka muutoin ovat elinkelpoisia. Investoinnit kanavoidaan niiden alojen, alueiden ja maiden yrityksiin, jotka ovat kärsineet kriisistä pahiten. Tämä auttaa tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamisessa niissä jäsenvaltioissa, joilla on heikommat mahdollisuudet myöntää yrityksille valtiontukea. Väline voidaan ottaa käyttöön vuonna 2020, ja sen varat ovat 31 miljardia euroa. Tavoitteena on saada vakavaraisuustukea liikkeelle yli 300 miljardia euroa. Investointien suuntaamista EU:n painopisteisiin helpotetaan laatimalla asiaa koskevia suuntaviivoja.

üKomissio ehdottaa EU:n lippulaivahankkeen, InvestEU-ohjelman, päivittämistä siten, että sen varat yli kaksinkertaistetaan.

üLisäksi InvestEU-ohjelmaan perustetaan strategisten investointien väline. Sen avulla voidaan saada liikkeelle 150 miljardin euron investoinnit Next Generation EU -välineestä saatavien 15 miljardin euron turvin. Näillä varoilla vahvistetaan unionin sopeutumiskykyä ja strategista riippumattomuutta tukemalla investointeja keskeisiin teknologioihin ja arvoketjuihin.

Kolmannella osa-alueella tavoitteena on hyödyntää kriisin aikana saatuja kokemuksia:

üKomissio ehdottaa, että perustetaan uusi erillinen EU4Health-ohjelma, jonka budjetti on 9,4 miljardia euroa. Varat käytetään investointeihin, joilla ehkäistään kriisejä, valmistaudutaan niihin, hankitaan elintärkeitä lääkkeitä ja tarvikkeita ja parannetaan terveystuloksia pitkällä aikavälillä. Useita muita keskeisiä ohjelmia, kuten rescEU-ohjelmaa ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa, vahvistetaan, jotta voidaan hyödyntää kriisistä saatuja kokemuksia.

üMyös sekä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä että humanitaarisen avun välinettä vahvistetaan, jotta voidaan tukea paremmin EU:n globaaleja kumppaneita.

Elpymisvälineen kolmen osa-alueen lisäksi komissio ehdottaa myös eräille muille EU:n talousarvion ohjelmille lisärahoitusta verrattuna määriin, joista Eurooppa-neuvostossa keskusteltiin helmikuussa. Näitä ovat yhteinen maatalouspolitiikka, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, sisämarkkinaohjelma ja ohjelmat, joista tuetaan yhteistyötä vero- ja tulliasioissa, Verkkojen Eurooppa -väline, Erasmus+ -ohjelma, Luova Eurooppa -ohjelma, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Euroopan puolustusrahasto, sisäisen turvallisuuden rahasto, turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto ja liittymistä valmisteleva tuki.

4.Korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle: Politiikkatoimien perustekijät

Mullistava ja yhä muuttuva kriisi on ennen kaikkea inhimillinen tragedia. Sen lisäksi, että EU:ssa on edelleen hillittävä kriisin terveysvaikutuksia, on asetettava painopisteeksi myös sen sosiaalinen ulottuvuus erityisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin avulla. Meidän on investoitava työpaikkojen säilyttämiseen ja luomiseen ja kilpailukykyisen kestävyyden kehittämiseen luomalla oikeudenmukaisempi, vihreämpi ja digitaalisempi Eurooppa. Meidän on korjattava kriisin aiheuttamat lyhyen aikavälin vahingot niin, että samalla investoidaan tulevaisuuteen pitkällä aikavälillä. Tätä varten EU:n on nyt osoitettava, että sen toimilla on selkeä tarkoitus ja varma suunta.

4.1.Euroopan vihreän kehityksen ohjelma: EU:n kasvustrategia

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on EU:n kasvustrategia. Jotta siitä saataisiin irti kaikki hyöty, on olennaisen tärkeää edistää Next Generation EU -välineellä unionin kilpailukykyistä kestävyyttä. Elpymisen hyväksi tehtävissä julkisissa investoinneissa olisi noudatettava ympäristöpolitiikan vihreää valaa ”vältetään vahinkoa”. Näissä investoinneissa olisi otettava huomioon talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa, kansallisissa energia- ja ilmastonmuutossuunnitelmissa ja oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa esitetyt painopisteet. Myös uuden vakavaraisuustukivälineen investointisuuntaviivoissa otetaan huomioon tarve asettaa etusijalle vihreät investoinnit. Tätä tavoitetta tukee se, että 25 prosenttia EU:n talousarviovaroista osoitetaan ilmastoinvestointeihin. Myös Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusta lisätään, koska tutkimus ja innovointi ovat keskeisessä asemassa kun halutaan kiertotalouden pohjalta edistää siirtymistä kohti puhdasta, kilpailukykyistä ja ilmastoneutraalia taloutta.

Tarvittavien yksityisten investointien vapauttamiseksi tarvitaan pitkän aikavälin varmuutta ja ennustettavuutta. Tämä korostaa ilmastolain ja vuodeksi 2030 asetettavia kunnianhimoisempia päästövähennystavoitteita koskevien tulevien ehdotusten merkitystä. Investointeja ohjataan EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän avulla Euroopan elpymiseen, jotta voidaan varmistaa, että ne ovat pitkän aikavälin tavoitteidemme mukaisia. Tämän tueksi esitetään myöhemmin tänä vuonna uudistettu kestävän rahoituksen strategia. Jotta voidaan varmistaa, että liiketoimintastrategioissa otetaan kaikilta osin huomioon sekä ympäristöön liittyvät että sosiaaliset näkökohdat, komissio esittää vuonna 2021 yritysten kestävää hallintotapaa koskevan uuden aloitteen.

Näiden investointien avulla Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta pitäisi tulla työpaikkoja luova moottori. Vuodeksi 2030 asetettujen nykyisten ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen voi kasvattaa BKT:tä 1 prosentin ja luoda lähes miljoona uutta vihreää työpaikkaa. Investoimalla kiertotalouden edistämiseen voidaan luoda vuoteen 2030 mennessä ainakin 700 000 uutta työpaikkaa ja auttaa vähentämään EU:n riippuvuutta ulkopuolisista toimittajista sekä parantaa sen kykyä selviytyä maailmanlaajuisista toimitushäiriöistä.

Sen lisäksi, että ympäristömyönteiset elvytystoimet tuovat pitkän aikavälin varmuutta, niiden avulla olisi myös saatava Euroopan talous nopeasti uudelleen käyntiin paikallistasolla. Tulevan rakennusten kunnostamiseen kannustavan aloitteen yhteydessä keskitytään työpaikkojen luomiseen rakennus-, kunnostus- ja muilla työvoimavaltaisilla aloilla. Tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa nykyisen rakennuskannan vuotuinen peruskorjausaste sääntely- ja rahoitustuen avulla, muun muassa kaksinkertaistamalla nykyisen InvestEU-ohjelman kestävän infrastruktuurin politiikkaikkuna. Jäsenvaltiot voivat käyttää tähän tarkoitukseen myös elpymis- ja palautumistukivälineen varoja talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa ja kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa määritettyjen painopisteiden mukaisesti. Näin voidaan pienentää energialaskua, parantaa asumisolojen terveellisyyttä ja vähentää energiaköyhyyttä.

Samassa hengessä komissio pyrkii saamaan liikkeelle investointeja puhtaisiin teknologioihin ja arvoketjuihin erityisesti Horisontti Eurooppa -ohjelman lisärahoituksen avulla. Uudesta strategisten investointien välineestä tuetaan investointeja puhtaan ja oikeudenmukaisen energiasiirtymän kannalta keskeisiin teknologioihin, kuten uusiutuviin energialähteisiin ja energian varastointiteknologioihin, puhtaaseen vetyyn, akkuihin, hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä kestävään energiainfrastruktuuriin. EU:n akkualan yhteenliittymän työtä nopeutetaan, ja uusi puhtaan vedyn strategia ja allianssi ohjaavat ja koordinoivat puhtaan vedyn tuotannon nopeaa laajentamista ja käyttöä Euroopassa. Komissio aikoo myös tehdä ehdotuksia, joilla edistetään avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian käyttöönottoa ja energiajärjestelmän integrointia.

Kriisi on myös osoittanut liikenteen keskeisen merkityksen, kun kuljetus- ja logistiikkareittien katkokset eri liikennemuodoissa ovat aiheuttaneet häiriöitä arvoketjuissa ja taloudessa. Uusien työpaikkojen luomiseksi keskitytään myös nopeuttamaan ympäristökestävien ajonevojen ja alusten sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöönottoa. Verkkojen Eurooppa -välineestä, InvestEU-ohjelmasta ja muista lähteistä on tarkoitus rahoittaa miljoonan latauspisteen asentamista, ajokaluston vaihtamista puhtaaseen kaupungeissa ja yrityksissä sekä kestävää liikenneinfrastruktuuria ja mahdollistaa siirtyminen puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen. Samalla kun tehdään julkisia investointeja liikennealan elvyttämiseksi, olisi sitouduttava investoimaan puhtaampaan ja kestävämpään liikenteeseen. 

Luonnon monimuotoisuuden ja luonnon ekosysteemien suojeleminen ja entistäminen ovat keskeisellä sijalla, kun pyritään parantamaan yhteiskuntiemme selviytymiskykyä ja estämään uusien epidemioiden puhkeaminen ja leviäminen. Tämä korostaa entisestään äskettäin hyväksytyn, vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian ja EU:n tulevan metsästrategian merkitystä. InvestEU-ohjelmaan kuuluu uusi luonnonpääomaa ja kiertotaloutta korostava aloite, jonka avulla saadaan käyttöön vähintään 10 miljardia euroa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Yhteisellä maatalouspolitiikalla ja Pellolta pöytään -strategialla tuetaan EU:n maataloustuottajia ja maataloussektoria, jotta saamme myös jatkossa kohtuuhintaisia, ravitsevia, terveellisiä ja kestävästi tuotettuja elintarvikkeita, ja samalla vahvistetaan toimitusketjuja ja puututaan kriisin myötä esiin tulleisiin ongelmiin. Koska maataloustuottajilla ja maaseudulla on keskeinen merkitys vihreän siirtymän toteuttamisessa, komissio ehdottaa tänään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston määrärahojen vahvistamista 15 miljardilla eurolla.

Monet niistä ihmisistä, alueista ja aloista, joihin kriisi on vaikuttanut eniten, ovat myös suurempien muutosten kohteena kuin useimmat muut. Siksi komissio ehdottaa tänään, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston määrärahoja vahvistetaan 32,5 miljardilla eurolla. Rahoitusta käytetään siirtymävaiheen sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseen tukemalla työntekijöiden uudelleenkoulutusta, auttamalla pk-yrityksiä luomaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja investoimalla puhtaaseen energiaan siirtymiseen. Komissio tekee myös ehdotuksia uudesta julkisen sektorin lainajärjestelystä, joka muodostaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannen pilarin. Tätä tuetaan 1,5 miljardilla eurolla EU:n talousarviosta, ja 10 miljardia euroa lainaa Euroopan investointipankki.

4.2Syvemmät ja digitaalisemmat sisämarkkinat

Pandemia ja sen vaikutukset elämäämme ja talouteemme ovat korostaneet digitalisaation merkitystä kaikilla EU:n talouden ja yhteiskunnan osa-alueilla. Uusien teknologioiden ansiosta yritysten ja julkisten palvelujen sekä kaupankäynnin jatkuvuus on turvattu. Niiden avulla olemme voineet pitää yhteyttä muihin ihmisiin, tehdä etätöitä ja tukea lasten oppimista.

Pitkällä aikavälillä tämä todennäköisesti saa aikaan pysyviä rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa ja taloudessa, kun etätyö, etäopiskelu, verkkokauppa ja sähköinen hallinto yleistyvät. Tässä yhteydessä on noussut esiin tarve ottaa käyttöön yleisesti hyväksytty julkinen sähköinen henkilöllisyys (eID), joka mahdollistaisi helpon, luotettavan ja turvallisen pääsyn rajat ylittäviin digitaalisiin julkisiin palveluihin.

Digitaalinen elpyminen edellyttää neljää osatekijää, jotka edistävät kilpailukykyistä innovointia ja tarjoavat käyttäjille enemmän valinnanvaraa.

Ensinnäkin meidän on investoitava yhteyksien lisäämiseen ja parantamiseen. 5G-verkkojen nopealla käyttöönotolla on heijastusvaikutuksia koko digitaaliyhteiskuntaan, ja se parantaa Euroopan strategista riippumattomuutta. Tämä tukee laajempia pyrkimyksiä rakentaa infrastruktuuria, joka pystyy käsittelemään kehitteillä olevia ja tulevia prosesseja ja sovelluksia. Se tarjoaa myös terveydenhuollolle, koulutukselle, liikenteelle, logistiikalle ja medialle tarvittavan kaistanleveyden, mikä on selviytymis- ja kilpailukykymme ja talouden elpymisen kannalta olennaisen tärkeää.

Toiseksi tarvitsemme vahvempaa teollista ja teknologista läsnäoloa digitaalisen toimitusketjun strategisissa osissa. Samalla kun on käynyt selväksi, miten tärkeitä verkkoyhteydet ja digitaaliteknologia ovat, olemme saaneet myös muistutuksen teknologian turvallisuuden merkityksestä. Tämä vahvistaa, että Eurooppa tarvitsee teknologista suvereniteettia siellä missä sillä on merkitystä, samalla kun turvataan kaupan ja innovoinnin jatkuminen.

Tätä silmällä pitäen elpymisinvestointeja kanavoidaan strategisiin digitaalisiin valmiuksiin, kuten tekoälyyn, kyberturvallisuuteen, suojattuun viestintään, data- ja pilvi-infrastruktuuriin, 5G- ja 6G-verkkoihin, suurteholaskentaan, kvanttiteknologiaan ja lohkoketjuihin. Tämä on yksi elpymis- ja palautumistukivälineen, InvestEU-ohjelman ja strategisten investointien välineen prioriteeteista. Myös uuden vakavaraisuustukivälineen investointisuuntaviivoissa otetaan huomioon tarve asettaa etusijalle investoinnit digitalisaatioon. Näin voidaan myös kuroa umpeen Euroopan digitaalista kuilua, joka kriisin myötä on tullut entistä näkyvämmäksi.

Kolmanneksi meidän on rakennettava todellista datataloutta innovoinnin ja työpaikkojen luomisen veturiksi. Datan avulla yritykset voivat kehittää tuotteita ja palveluja. Jotta saisimme tästä kaiken hyödyn irti, keskeisillä aloilla ja alueilla tarvitaan yhteinen eurooppalainen data-avaruus, jonka avulla voidaan tukea eurooppalaista teollisuutta, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista, terveydenhuoltoa, liikkuvuutta ja julkishallintoa.

Tätä varten komissio aikoo esittää datan yhteiskäyttöä ja hallintaa koskevia lainsäädäntötoimia, jotta voidaan luoda oikeanlaiset rakenteet tukemaan datan jakamista jäsenvaltioiden ja eri alojen välillä, poistaa digitaalisen kaupan esteitä ja edistää Euroopan kykyä kilpailla aikamme globaalissa taloudessa. Tämä helpottaa yhteisten data-avaruuksien perustamista ja vahvistaa esimerkiksi tietojen siirrettävyyteen tai saatavuuteen liittyvää hallinnointia. Tästä laaditaan myöhemmin datasäädös, jossa vahvistetaan teollisen datan saatavuuden parantamista ja hallintaa koskevat edellytykset. Komissio aikoo myös ehdottaa, että julkisen sektorin hallussa olevat arvokkaat tietoaineistot otettaisiin yleishyödylliseen käyttöön avaamalla ne nykyistä laajemmin tutkimukselle, innovoinnille ja pk-yrityksille.

Neljänneksi tarvitaan oikeudenmukaisempi ja helpompi liiketoimintaympäristö. Pitkään jatkuneet sulkutoimet näkyvät verkkokaupan ja verkkoliiketoimintamallien vilkastumisena. Tämä suuntaus vain kiihtyy tulevina kuukausina ja vuosina, kun yhä useammat yritykset siirtyvät digitaaliaikaan. Verkkoympäristö on kuitenkin tällä hetkellä vain muutamien suurten alustojen hallinnassa. Niiden asema – ja niiden paremmat mahdollisuudet käyttää keskeisiä dataresursseja – heikentävät pienempien eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia kasvaa tai hyödyntää sisämarkkinoita parhaalla mahdollisella tavalla.

Näihin kysymyksiin on puututtava, jos Euroopassa halutaan hyödyntää digitaalisen elpymisen tarjoamia mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän vuoksi yksi uuden digitaalisia palveluja koskevan säädöksen tavoitteista on parantaa digitaalisten palvelujen sääntelykehystä niin, että verkkoalustoille saadaan selkeät säännöt. Tämä parantaa kuluttajien turvallisuutta verkossa, estää alustoja käyttämästä väärin markkinavoimaansa ja takaa oikeudenmukaiset markkinat ja yhtäläiset mahdollisuudet pienemmille yrityksille.

Meidän on myös keskityttävä hallinnollisen rasituksen vähentämiseen ja tehtävä digitaalisten välineiden, kuten sähköisen allekirjoituksen, käyttämisestä helpompaa yrityksille, erityisesti pk-yrityksille. Ne tarvitsevat tukea saadakseen dataa helpommin käyttöönsä, ja digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan myös vähentää byrokratiaa esimerkiksi sopimusten tekemisessä. Keskitettyjen neuvontapisteiden käyttöön ja verkossa tapahtuvien hallintomenettelyjen yksinkertaistamiseen olisi kannustettava.

Julkisten hankintojen digitalisointi esimerkiksi kansallisia sähköisiä hankintajärjestelmiä ja -alustoja kehittämällä asetetaan etusijalle. Tätä tuetaan panemalla yhtiöoikeuspaketti kaikilta osin täytäntöön, niin että voidaan helpottaa yritysten digitalisointia ja liikkuvuutta ja yhteisen digitaalisen palveluväylän luomista.

Viime viikkoina on myös havaittu poikkeuksellisen paljon eri tahoilta tulevia vihamielisiä hyökkäyksiä, joissa pyritään hyödyntämään pandemian aiheuttamaa häiriötä rikollisista tai geopoliittisista syistä. Parantamalla lainvalvontaviranomaisten digitaalisia valmiuksia voidaan turvata niiden kyky suojella kansalaisia tehokkaasti. Oikeuslaitosten digitalisointi voi parantaa oikeussuojan saatavuutta ja liiketoimintaympäristön toimintaa.

Uudessa kyberturvallisuusstrategiassa tarkastellaan, miten EU:n tason yhteistyötä, tietämystä ja valmiuksia voidaan lisätä. Se myös auttaa Eurooppaa vahvistamaan teollisia valmiuksiaan ja kumppanuuksiaan ja kannustaa pk-yritysten perustamiseen tällä alalla. Tämä liittyy verkko- ja tietoturvadirektiivin uudelleentarkasteluun sekä ehdotukseen kriittisen infrastruktuurin turvaamista koskevista lisätoimista. Yhdessä EU:n turvallisuusunionin puitteissa parhaillaan tehtävän kyberturvallisuutta koskevan työn kanssa tämä lisää jäsenvaltioiden valmiuksia ja parantaa kyberturvallisuutta koko EU:ssa.

4.3.Oikeudenmukainen ja osallistava elpyminen

Tämänhetkinen kriisi on inhimillinen tragedia. Euroopassa on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että pandemia, josta kehittyi taloudellinen hätätila, ei paisu mittavaksi sosiaaliseksi kriisiksi. Miljoonat ihmiset eri puolilla EU:ta ovat joko menettäneet työpaikkansa tai heidän työaikaansa on lyhennetty. Miljoonat muut ovat vaarassa joutua samaan tilanteeseen, sillä tulevaisuus on erittäin epävarma.

Unionin toimien tavoitteena on tukea työpaikkojen säilymistä ja luoda uusia työpaikkoja. Lyhyellä aikavälillä uusi väliaikainen väline hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämiseksi (SURE) tarjoaa 100 miljardia euroa työntekijöiden toimeentulon turvaamiseen ja sen varmistamiseen, että yritykset voivat jatkaa toimintaansa ja säilyttää työntekijänsä. Komissio laatii tältä pohjalta myöhemmin pysyvää välinettä koskevan ehdotuksen, jossa otetaan huomioon myös monissa jäsenvaltioissa käyttöön otetuista työajan lyhentämisjärjestelyistä saadut kokemukset.

Uusi vakavaraisuustukiväline auttaa pitämään yritykset toiminnassa ja ihmiset työssä. Euroopan investointipankin uudesta yleiseurooppalaisesta takuurahastosta voidaan tukea pk-yrityksiä, jotka työllistävät noin kaksi kolmasosaa EU:n työvoimasta. Kriisistä eniten kärsineet alueet voivat saada nopeaa ja joustavaa tukea uuden REACT-EU-aloitteen kautta. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä toimet sisämarkkinoiden toiminnan palauttamiseksi täyteen laajuuteen sekä Next Generation EU -välineen kautta tehtävät investoinnit auttavat luomaan uusia työpaikkoja koko talouteen erityisesti vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen aloilla.

Kaikki tämä kuvastaa sitä, että elpymisen on oltava oikeudenmukaista ja osallistavaa. Siinä on puututtava epätasa-arvoon ja eroavuuksiin, jotka kriisi on joko nostanut esiin tai joita se on pahentanut, ja edistettävä alueellista koheesiota. Lähtökohtana on solidaarisuus ihmisten, sukupolvien, alueiden ja maiden välillä. Tämä on tehtävä tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Ohjenuorana tämän tavoitteen saavuttamisessa on edelleen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari.

EU pitää huolen siitä, että tasa-arvo on elpymisen ytimessä. Vauras ja sosiaalinen Eurooppa on riippuvainen meistä kaikista – sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa kriisi on aiheuttanut suhteettomia vaikutuksia moniin yhteiskuntaryhmiin.

Elpymisen kannalta on olennaista varmistaa, että EU:ssa kaikki työntekijät voivat ansaita kohtuullisen toimeentulon. Riittävä vähimmäispalkka auttaa heikossa asemassa olevia työntekijöitä keräämään taloudellisia puskureita hyvinä aikoina ja vähentää romahduksia huonoina aikoina. Koska naiset ovat yliedustettuina ja alipalkattuina monissa etulinjan töissä, on erityisen tärkeää kuroa umpeen sukupuolten palkkaerot muun muassa palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevilla sitovilla toimenpiteillä.

Vahvistamalla nuorten työllisyystukea voidaan auttaa nuoria pääsemään työhön tai koulutukseen samalla kun vahva sosiaalinen talous voi tarjota ainutlaatuisia mahdollisuuksia auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia palaamaan työmarkkinoille.

Virus on kohdellut erityisen kaltoin vanhuksia, jotka kärsivät siitä eniten ja ovat kodeissaan pahiten eristyksissä. Ikääntymistä ja vammaisia koskevissa komission tulevissa toimissa otetaan huomioon kriisistä kertyneet kokemukset ja niistä saatu oppi. Toisaalta meidän on myös lievennettävä kriisin vaikutuksia lapsiin. Komissio esittää vuonna 2021 ehdotuksen eurooppalaisesta lapsitakuusta, jonka avulla on tarkoitus varmistaa, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus saada terveydenhuollon ja koulutuksen kaltaisia peruspalveluja.

Kaikki hyötyvät Euroopan elpymisestä, ja kaikkien on osallistuttava sen toteuttamiseen. Varmistaakseen, että solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus ovat elpymisen keskiössä, komissio tehostaa veronkierron ja muiden vilpillisten käytäntöjen torjuntaa. Tämä auttaa jäsenvaltioita saamaan verotuloja, joita tarvitaan kriisin tuomiin suuriin haasteisiin vastaamiseksi. Yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja tarjoaisi EU:n yrityksille yhteisen sääntökirjan yhteisöveropohjansa laskemiseksi. Verotuksen yksinkertaistaminen voi parantaa liiketoimintaympäristöä ja edistää talouskasvua.

Kriisi koettelee sosiaalisen suojelun järjestelmiämme. Tarvittavilla investoinneilla on korjattava kriisin paljastamat puutteet niiden kattavuudessa esimerkiksi itsenäisten ammatinharjoittajien osalta. Tämä koskee erityisesti alustatyöntekijöitä, jotka monissa tapauksissa jäävät EU:n työlainsäädännön ulkopuolelle. Siksi heille on taattava oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot ja riittävä sosiaalinen suojelu.

Kun Eurooppa etenee elpymisen myötä kohti vihreämpää, digitaalista ja sopeutumiskykyisempää taloutta ja yhteiskuntaa, tarve parantaa ja mukauttaa taitoja, tietämystä ja osaamista on entistäkin suurempi. Kriisi on myös osoittanut digitaalisten taitojen tärkeyden. Tämä koskee lapsia, opiskelijoita, opettajia, kouluttajia ja kaikkia meitä, jotka viestimme ja teemme työtä. Komissio aikookin esittää Euroopan osaamisohjelman ja digitaalisen koulutuksen päivitetyn toimintasuunnitelman.

Yhteiskunnan sulkeminen on myös aiheuttanut lähisuhdeväkivallan ja hyväksikäytön uhreille pelkoa ja kärsimystä, sillä tapausten määrä on lisääntynyt huomattavasti. EU tekee kaikkensa ehkäistäkseen ja torjuakseen sukupuolittunutta väkivaltaa, tukeakseen ja suojellakseen sen uhreja ja saattaakseen rikoksentekijät vastuuseen teoistaan. Uhrien oikeuksien strategiassa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolittuneen väkivallan uhrien erityistarpeisiin.

5.Unionin ja sisämarkkinoiden häiriönsietokyvyn parantaminen

Pandemia on osoittanut jälleen kerran, että taloutemme ovat riippuvaisia toisistaan ja että sisämarkkinoiden moitteeton toiminta on tärkeää. Jäsenvaltiot ovat jakaneet sisämarkkinoista saadut hyödyt lähes 30 vuoden ajan. Joillekin niistä EU:n sisäisen kaupan osuus on yli 70 prosenttia viennistä. Teolliset ekosysteemimme ovat yhä yhdentyneempiä ja kytköksissä toisiinsa. Tutkimus, suunnittelu, valmistus, kokoaminen ja huoltopalvelut tapahtuvat usein eri puolilla Eurooppaa, minkä ansiosta yritykset voivat olla kilpailukykyisempiä ja keskittyä siihen, minkä ne osaavat parhaiten. Juuri sitä Euroopan elpyminen edellyttää.

Kriisi on myös murentanut tuotantokapasiteettiamme ja katkonut keskeisiä toimitusketjuja. Tuotannon keskeytymisellä ja kysynnän vähenemisellä yhdessä jäsenvaltiossa on merkittävä vaikutus muissa jäsenvaltioissa. Jos siihen ei puututa, se voi johtaa yritysten sulkemiseen ja työpaikkojen menettämiseen, mikä viime kädessä heikentää kilpailukykyämme ja talouden elpymisvauhtia muissa jäsenvaltioissa. Haasteen laajuus ja luonne ovat sellaiset, että siihen voidaan vastata vain Euroopan tasolla.

Sitä varten on ensin varmistettava, että sisämarkkinat toimivat jälleen moitteettomasti. Pandemia on vaikuttanut voimakkaasti kolmeen neljästä vapaudesta: ihmisten, tavaroiden ja palvelujen liikkumiseen. Alkuhaparoinnin jälkeen määrätietoiset toimet tavaroiden ja tuotteiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi ovat auttaneet ruokakauppoja pysymään avoinna ja monia tehtaita jatkamaan toimintaansa. Ihmisten vapaa liikkuvuuden turvaaminen on ollut olennaisen tärkeää, jotta kuljetusalan työntekijät sekä kausityöntekijät ja muut työntekijät ovat pystyneet pitämään toimitusketjut käynnissä.

Näiden toimien avulla on voitu turvata toiminnan jatkuvuus perustasolla, mutta elpyminen edellyttää kaikkien neljän vapauden täysimittaista palauttamista. Meidän on jatkettava sääntelytaakan keventämistä yksinkertaistamalla sisämarkkinasääntöjä ja varmistamalla, että ne pannaan kaikilta osin täytäntöön ja että niiden noudattamista myös valvotaan. Uusi sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevä työryhmä on keskeisessä asemassa, kun on tunnistettava ja raivattava esteitä, joita virheellinen soveltaminen tai täytäntöönpano aiheuttaa. Ryhmän tehtävänä on huolehtia siitä, että maaliskuussa hyväksytty sisämarkkinoiden täytäntöönpanon valvontaa koskeva suunnitelma pannaan kaikilta osin täytäntöön.

Jotta voidaan turvata tasavertaiset toimintaedellytykset ja sisämarkkinoiden toiminta, komissio ehdottaa uutta välinettä, vakavaraisuustukivälinettä, josta tuettaisiin elinkelpoisia yrityksiä, joiden toiminta on vaarantunut talouden taantuman vuoksi. Niitä olisi myös autettava saamaan rahoitusta helpommin ja nopeammin. Tämä korostaa pääomamarkkinaunionin ja pankkiunionin viimeistelyn merkitystä, sillä ne ovat talous- ja rahaliiton syventämisen kannalta keskeisiä tekijöitä. Ne myös tukevat osaltaan talouden ja rahoitusjärjestelmän vakautta elpymisen aikana ja vahvistavat kykyämme selviytyä tulevista häiriöistä. Komissio esittää talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelua koskevat päätelmänsä kriisin jälkeen.

Kriisi on koetellut myös EU:n kilpailusäännöstöä, jota mukautettiin nopeasti niin, että jäsenvaltiot pystyivät tarvittaessa myöntämään erityisen välttämätöntä valtiontukea. Toisaalta on tärkeää, että nämä väliaikaiset joustot eivät aiheuta pitkäaikaista hajanaisuutta sisämarkkinoilla. EU:n kilpailupolitiikka on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset tämänpäivän taloudessa, edistää innovointia ja antaa kuluttajille enemmän valinnanvaraa. Kilpailu tuo esiin yritysten parhaat puolet ja antaa niille mahdollisuuden säilyttää kilpailukykynsä maailmanlaajuisesti. Kun Eurooppa alkaa elpyä ja vauhdittaa vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta, meidän olisi varmistettava, että kilpailusäännöt pysyvät kehityksen tasalla. Tätä silmällä pitäen komissio tarkastelee parhaillaan uudelleen EU:n kilpailusäännöstöä.

Kriisi on paljastanut myös erilaisia haavoittuvuuksia, ja tietyt rikokset, kuten kyberrikollisuus, ovat lisääntyneet merkittävästi. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa EU:n turvallisuusunionia. EU:n turvallisuusunionia koskevassa strategiassa tullaankin puuttumaan näihin haasteisiin turvallisiin sisämarkkinoihin ja yhteiskuntaan liittyvän työn pohjalta.

Kriisi on aiheuttanut ankaraa painetta myös jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmille ja Euroopan unionin rajavalvontaan. Uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen avulla pyritään parantamaan turvapaikka-, maahanmuutto- ja rajavalvontajärjestelmien hallintaa EU:ssa ja tekemään niistä oikeudenmukaisempia ja riittävän joustavia kriiseihin reagoimiseksi.

5.1.Avoin strateginen riippumattomuus ja vahvat arvoketjut

Kriisi on myös paljastanut useita aloja, joilla Euroopan on pystyttävä nykyistä paremmin ehkäisemään tulevia häiriöitä, suojautumaan niiltä ja selviytymään niistä. Pysymme myös jatkossa sitoutuneina avoimeen ja reiluun kauppaan, mutta meidän on tiedostettava tarve vähentää riippuvuutta ja vahvistaa toimitusvarmuutta erityisesti lääkeaineiden ja raaka-aineiden osalta.

Tätä varten Euroopassa on keskityttävä parantamaan strategista riippumattomuutta ja taloudellista turvallisuutta sekä mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen. Komissio ehdottaa uutta strategisten investointien välinettä, josta tuettaisiin rajat ylittäviä investointeja Euroopan strategisten arvoketjujen vahvistamiseksi ja rakentamiseksi. Se kannustaa pitämään Euroopan teollisuuden ja yritykset johtoasemassa useissa keskeisissä ekosysteemeissä, etenkin niissä, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kannalta. Tämä lujittaa sisämarkkinoita, luo perustan uudelle EU:n teollisuusstrategialle 4 ja edistää kiertotaloutta.

Uuden EU:n lääkestrategian avulla puututaan kriisin aikana havaittuihin riskeihin, jotka vaikuttavat Euroopan strategiseen riippumattomuuteen, ja tuetaan myös lääkkeiden tuotantokapasiteetin lisäämistä Euroopassa.

Siirryttäessä kohti ilmastoneutraaliutta riippuvuus saatavilla olevista fossiilisista polttoaineista uhkaa korvautua riippuvuudella muista kuin energiantuotantoon käytettävistä raaka-aineista, joiden osalta maailmanlaajuinen kilpailu on voimistumassa. Tätä riippuvuutta voidaan vähentää ehkäisemällä jätteen syntymistä, edistämällä kierrätystä ja lisäämällä uusioraaka-aineiden käyttöä. Uudet investoinnit kierrätykseen auttavat tuottamaan strategisia uusioraaka-aineita. Uudessa kriittisiä raaka-aineita koskevassa toimintasuunnitelmassa tarkastellaan myös sitä, miten sähköisen liikkuvuuden, akkujen, uusiutuvien energialähteiden, lääkeaineiden, avaruusteollisuuden, puolustuksen ja digitaalisten sovellusten markkinoita voidaan vahvistaa kestävällä tavalla. Tätä tuetaan kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman toteuttamisen avulla.

Globaali kauppa yhdennettyine arvoketjuineen on edelleen keskeinen kasvun moottori, ja sillä on ratkaiseva merkitys myös Euroopan elpymisessä. Tätä silmällä pitäen Euroopassa noudatetaan avoimen strategisen riippumattomuuden mallia. Tämä tarkoittaa, että muotoillaan uusi globaali talouden ohjausjärjestelmä ja kehitetään molempia osapuolia hyödyttäviä kahdenvälisiä suhteita, mutta suojellaan samalla Eurooppaa epäreiluilta ja vahingollisilta käytännöiltä. Tämä auttaa meitä myös monipuolistamaan ja vakiinnuttamaan globaaleja toimitusketjuja, mikä suojaa meitä tulevilta kriiseiltä ja auttaa lujittamaan euron kansainvälistä asemaa. Tätä silmällä pitäen EU:ssa tehdään kauppapoliittinen tarkastelu, jonka tarkoituksena on varmistaa tavaroiden ja palvelujen liikkumisen jatkuvuus koko maailmassa ja uudistaa Maailman kauppajärjestö.

Toisaalta EU:n on myös suojeltava strategista omaisuuttaan, infrastruktuuriaan ja teknologiaansa ulkomaisilta suorilta sijoituksilta, jotka voisivat uhata sen turvallisuutta tai yleistä järjestystä. Tätä varten otetaan käyttöön vahvistettu ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamekanismi. Kriisin vuoksi kolmansissa maissa myönnetyt valtiontuet voivat edelleen heikentää tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla. Tätä asiaa käsitellään tulevassa komission valkoisessa kirjassa ulkomaisia tukia koskevasta välineestä. On myös tärkeää sopia ehdotetusta kansainvälisiä hankintoja koskevasta välineestä nopeasti, jotta voidaan vahvistaa EU:n kykyä neuvotella vastavuoroisuudesta ja markkinoiden avaamisesta kumppaneidensa kanssa.

Jos ilmastotavoitteet säilyvät erilaisina eri puolilla maailmaa, komissio ehdottaa vuonna 2021 hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia hiilivuodon riskin pienentämiseksi, kaikilta osin WTO:n sääntöjä noudattaen. Tästä saataisiin EU:n talousarvioon uusi omien varojen lähde, joka aikanaan edistäisi Next Generation EU -välineen kautta kerättyjen varojen takaisinmaksua.

5.2.Vahvempi koordinointi kansanterveyden alalla ja parannettu kriisinhallinta

Unionia parhaillaan koetteleva kansanterveyskriisi on nostanut esiin Euroopan terveydenhuoltoalan työntekijöiden vahvuuden, osaamisen ja rohkeuden. Jäsenvaltioiden julkiset terveydenhuoltojärjestelmät ovat kuitenkin joutuneet kovan paineen alaisiksi, vaikka niiden laatu ja saatavuus kuuluvat maailman parhaimpiin. Myös terveystoimien koordinoinnissa jäsenvaltioiden välillä ilmeni haasteita välittömästi kriisin puhkeamisen jälkeen.

Tämän vuoksi ja yhteisten valmiuksien parantamiseksi tulevien terveyskriisien varalta komissio ehdottaa Euroopan lääkeviraston vahvistamista niin, että se voisi valvoa elintärkeiden lääkkeiden tuotantoa ja toimituksia EU:ssa, jotta niistä ei tulisi pulaa. Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) saisi vahvemman roolin terveyskriiseihin liittyvän seurannan, varautumisen ja reagoinnin koordinoinnissa.

EU:n terveysalan sääntelykehystä olisi niin ikään vahvistettava ja lääkintätarvikkeiden yhteishankintoja lisättävä. Näin voitaisiin ottaa oppia kriisistä, alkaen rokotteiden hankinnasta heti kun se on mahdollista. Komissio aikoo myös ehdottaa eurooppalaisen terveysdata-avaruuden perustamista, jotta voidaan edistää terveysdatan vaihtoa ja tukea tutkimusta tietosuojaa kaikilta osin kunnioittaen.

Terveydenhuoltojärjestelmien kantokyvyn lisääminen edellyttää, että investoinnit ja taloudellinen tuki vastaavat terveydenhuollon merkittävää roolia. Komissio ehdottaa tänään erillistä EU4Health-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on tukea jäsenvaltioita ja EU:ta kapasiteetin ja valmiuksien kehittämisessä tulevien terveyskriisien varalta. Ohjelman avulla voidaan luoda pitkän aikavälin näkemys hyvin toimivista ja sopeutumiskykyisistä terveydenhuoltojärjestelmistä erityisesti investoimalla sairauksien ehkäisyyn ja seurantaan sekä parantamalla terveydenhuollon saatavuutta, diagnostiikkaa ja hoitoa.

Tutkimus ja innovointi ovat keskeisellä sijalla, jotta voimme lisätä tietämystämme sairauksista, hoidoista ja rokotteista sekä vahvistaa riippumattomuuttamme ja johtoasemaamme arvoketjuissa. Siksi komissio ehdottaakin, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä vahvistetaan Euroopan horisontti -ohjelmaa, jotta voidaan tukea terveysalan tutkimusta ja innovointia, lisätä kliinisiä kokeita, parantaa tutkimusinfrastruktuurin käyttömahdollisuuksia ja edistää vankkaan tieteelliseen näyttöön perustuvia päätöksentekomenettelyjä.

Tämänhetkinen kriisi on myös korostanut Euroopan tason koordinoinnin ja kriisitoimien tarvetta. Vaikka jäsenvaltioiden välinen koordinointi virkosi nopeasti hitaan alun jälkeen, on syytä ottaa oppia tämän kriisin aikana saaduista kokemuksista. Se edellyttää vahvempaa kriisivalmiutta ja kriisinhallintaa tulevaisuuden skenaarioiden varalta.

Komissio ehdottaa tänään rescEU-ohjelman vahvistamista, jotta voidaan kehittää pysyviä valmiuksia käsitellä kaikentyyppisiä hätätilanteita. Näin vahvistetaan valmiuksia investoida pelastuspalveluinfrastruktuuriin, kuljetuskapasiteettiin ja hätätilanteiden tukiryhmiin. Ohjelman puitteissa kootaan keskeisistä tarvikkeista ja laitteista EU:n valmiusvarasto, joka voidaan ottaa käyttöön vakavissa hätätilanteissa.

Toinen tärkeä opetus on se, että kriiseihin on vastattava EU:n tasolla nopeasti, joustavasti ja koordinoidusti. Tätä varten komissio ehdottaa, että sen hätätilanteen välineitä vahvistetaan ja niiden joustavuutta lisätään, jotta resurssit saadaan tarvittaessa käyttöön nopeasti ja riittävässä laajuudessa. Tämä koskee muun muassa Euroopan solidaarisuusrahastoa ja Euroopan globalisaatiorahastoa. Myös solidaarisuus- ja hätäapuvarausta vahvistetaan merkittävästi, jotta kriiseihin voidaan reagoida sen avulla nopeasti sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella.

6.EU:n arvoihin ja perusoikeuksiin perustuva elpyminen

Kriisi koettelee eurooppalaista elämäntapaa. Joitakin vapauksiamme on ihmishenkien säästämiseksi rajoitettu. Yhteiskuntamme toiminnan kannalta oleelliset osatekijät ovat monin paikoin pysähdyksissä. Demokratian kestokykyä on koeteltu. Eurooppa ei saa kuitenkaan koskaan tinkiä arvoistaan. Elpymisen täytyy perustua perusoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteen täysimääräiseen kunnioittamiseen.

Kaikki jäsenvaltiot ovat kriisin vuoksi joutuneet toteuttamaan poikkeustoimenpiteitä. Komissio on alusta lähtien tehnyt selväksi, että poikkeustoimenpiteiden on oltava ehdottoman oikeasuhteisia ja ajallisesti ja luonteeltaan rajoitettuja. Kaikkia tällaisia toimenpiteitä on tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, ja kaikkia oikeuksia on kunnioitettava täysimääräisesti.

Kriisi on tuonut esiin myös oikeusvaltioperiaatteen haavoittuvuuden. Oikeuslaitoksiin on kohdistunut paineita, eivätkä julkisen vallan valvontajärjestelmät ole aina toimineet. Tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan roolia demokraattisessa keskustelussa on pyritty rajoittamaan. Komissio tarkastelee jäsenvaltioiden tilannetta tarkemmin oikeusvaltioperiaatteen tilaa koskevassa vuosikertomuksessa, jonka se laatii. Keskeisenä tekijänä tässä tulee olemaan myös komission ehdotus asetukseksi EU:n talousarvion suojaamisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviltä yleisiltä puutteilta.

Kriisi on tuonut esiin myös demokratiaamme kohdistuvia uhkia. Se on tuonut mukanaan uudenlaisen informaatioepidemian. Sitä levittävät tahot, jotka haluavat manipuloida julkista tilaa ja levittää vääriä viestejä, propagandaa ja vihapuhetta. Samalla kun komissio pitää yllä sananvapautta ja tukee tiedotusvälineitä, se aikoo puuttua kaikkein akuuteimpiin pandemiaan liittyviin disinformaatiohaasteisiin ja hyödyntää myös eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelmaa, jotta tästä kriisistä voidaan ottaa opiksi ja rakentaa selviytymiskykyä tulevaisuutta varten.

Kaikki tämä kertoo siitä, että demokratiamme vahvistaminen ja vaaliminen on entistäkin tärkeämpää. Se alkaa siitä, että ihmisille annetaan enemmän sananvaltaa tulevaisuutensa suhteen. Kansalaisten olisi voitava olla Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin kautta johtavassa ja aktiivisessa roolissa määrittelemässä ensisijaisia tavoitteitamme ja niiden kunnianhimoisuutta, kun rakennamme sopeutumiskykyisempää, kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa Eurooppaa.

7.Vahvempi EU maailmannäyttämöllä

Pandemia ja talouskriisi määrittelevät uudelleen tavan, jolla maailmanmahdit ja kumppanit ovat vuorovaikutuksessa. Maailmanjärjestyksen mahdollisen rapautumisen ja pirstoutumisen uhka on kasvanut huomattavasti. Samaan aikaan virus, joka ei pysähdy rajoille, on yhteinen haaste. Tämä puhuu vahvasti sen puolesta, että monenvälisyyttä ja sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä on kiireellisesti vahvistettava. Maailmanlaajuiset haasteet edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä ratkaisuja enemmän kuin koskaan.

Keskinäiset siteemme edellyttävät jatkuvaa ylläpitoa, jotta voimme mukautua uusiin realiteetteihin ja reagoida aikamme mullistuksiin. On vältettävä ”maailmanmestaruusottelua”, jossa kaikki pyrkivät kärkeen ja pisimmälle, muiden vahingoksi. Pitäisi keskittyä siihen, mitä maailmassa voidaan tehdä yhdessä, olipa sitten kyse turvallisuudesta tai ilmastosta ja ympäristöstä, eriarvoisuuden torjunnasta tai kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten instituutioiden vahvistamisesta.

EU johtaa maailmanlaajuisia toimia ja tekee tiivistä yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien (mm. Maailman terveysjärjestön ja Kansainvälisen työjärjestön), G20:n, G7:n, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kanssa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on hyödynnettävä tässä kollektiivista vahvuuttaan maailmannäyttämöllä.

Komissio on tässä hengessä isännöinyt varainkeruutapahtuman. Sen yhteydessä luvattiin 7,5 miljardia euroa rokotteiden, hoitojen ja välineiden kehittämiseen koko maailman yhteiseksi hyväksi. Mahdollista tulevaa rokotetta on valmistettava koko maailmalle. Kaikilla on oltava varaa rokotteeseen, ja sen on oltava kaikkien saatavilla.

Pidemmällä aikavälillä EU voi onnistua elpymisessään vain, jos myös sen kumppanit eri puolilla maailmaa elpyvät. Näin ollen on EU:n edun mukaista investoida kestävään maailmanlaajuiseen elpymiseen. Tämä edellyttää mittavia koordinoituja toimia, jotka perustuvat kansainväliseen solidaarisuuteen, avoimuuteen ja johtajuuteen. Johtavana talousmahtina ja maailman suurimpana kansainvälisen avun antajana EU on aina avoin ja valmis tukemaan kumppaneitaan. Tästä kertoo se, että Team Europen kautta on saatu liikkeelle yli 23 miljardia euroa kumppanimaiden ja kansainvälisten järjestöjen tukemiseen kriisin humanitaaristen, terveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi.

EU on antanut kumppaneilleen ja naapureilleen tukea koko kriisin ajan ja on valmis tekemään vielä enemmän. Jotta tämä toteutuisi helpommin, komissio ehdottaa tänään naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen vahvistamista 86 miljardiin euroon. Vahvistetulla humanitaarisen avun välineellä varmistetaan, että Eurooppa voi tarjota konkreettista solidaarisuutta niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Länsi-Balkanin kumppaneidemme tukemiseksi komissio ehdottaa liittymistä valmistelevan tuen korottamista 12,9 miljardiin euroon.

Koska kriisi lisää geostrategisia jännitteitä entisestään, eurooppalaisten on otettava aiempaa suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. EU:n on yhdessä kumppaniensa kanssa vahvistettava asemaansa turvallisuuden ja vakauden luojana maailmanjärjestyksessä. Tätä varten se ylläpitää edelleen monenvälisyyttä ja edistää entistä vahvemmin taloudellisia ja strategisia etujaan. Sen on myös vahvistettava teknologista riippumattomuuttaan ja puolustusvoimavarojen kehittämiseen liittyvää yhteistyötä.

8.Päätelmät – Euroopan h-hetki

Tämä on Euroopan h-hetki. Meidän on noustava toimissamme haasteiden vaatimalle tasolle. Kansalliset toimet eivät yksin riitä – Euroopan asema on ainutlaatuinen, sillä se voi investoida kollektiiviseen elpymiseen ja parempaan tulevaisuuteen tuleville sukupolville.

Tämä on sukupolvemme avaintehtävä. Next Generation EU -välineen kautta tekemämme investoinnit eivät ainoastaan auta saamaan taloutta käyntiin ja tukemaan työntekijöitä, yrityksiä ja alueita juuri tällä hetkellä. Kyse on myös tulevaisuuteen suuntautuvista investoinneista, jotka lisäävät sopeutumiskykyämme niin, että olemme tulevaisuudessa aiempaa vahvempia. Vauhditamme yhtä aikaa vihreää ja digitaalista muutosta, ja varmistamme, että ihmiset ovat elpymisen ytimessä.

Euroopan komissio kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja lainsäätäjiä käsittelemään nämä ehdotukset nopeasti, jotta Eurooppa-neuvostossa päästäisiin ehdotuksista poliittiseen yhteisymmärrykseen. Jos päätös saadaan tehtyä nopeasti, varat ovat välittömästi käytettävissä kiireellisimmillä osa-alueilla.

Tämän jälkeen komissio tekee tiiviisti yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa viimeistelläkseen sopimuksen tulevasta pitkän aikavälin rahoituskehyksestä ja siihen kuuluvista alakohtaisista ohjelmista. Jos työ saadaan valmiiksi alkusyksystä, EU:n uusi monivuotinen rahoituskehys saataisiin käyttöön 1. tammikuuta 2021 tukemaan elpymistä Euroopassa.

Euroopan elpyminen ja paremman tulevaisuuden rakentaminen seuraavalle sukupolvelle ei tule olemaan helppoa, eikä sitä voi saada aikaan yksinään. Se edellyttää poliittista tahtoa ja rohkeutta sekä sitoutumista koko yhteiskunnalta. Se on yhteisen tulevaisuutemme vuoksi yhteinen etumme. 

(1)      Ellei toisin mainita, määrät ilmaistaan vuoden 2018 kiinteinä hintoina.

(2)      SWD(2020) 98.

(3)      COM(2020) 442.

(4) COM(2020) 102.