Finnish Meteorological Institute

☀ Biometeorologia on monitieteinen tieteenala, jossa etsitään vastauksia esimerkiksi siihen miten sää ja ilmasto vaikuttavat esimerkiksi ihmisten terveyteen. Tätä tutkii Ilmatieteen laitoksen tutkija Lisa Haga. Näin Lisa kertoo tutkimusaiheestaan: 🤧 Biometeorologiassa voidaan tutkia esimerkiksi sitä, miten sään ääri-ilmiöt, ilmanlaatu tai siitepöly vaikuttavat ihmisten terveyteen. Tai voidaan tutkia niin kutsuttuja vektorivälitteisiä tauteja eli niitä tauteja, joita vertaimevät niveljalkaiset, kuten puutiaiset ja hyttyset, välittävät. Tutkimuksen aiheena voi olla myös se, miten ruoka- ja vesivaroihin liittyvät häiriöt vaikuttavat ihmisten terveyteen. ☀ Tällä hetkellä tutkin äärimmäisten lämpötilojen terveysvaikutuksia. Mallinnan lämpötilan ja kuolleisuuden välistä yhteyttä sekä sitä, miten kuolleisuusriski muuttuu ilmaston lämpenemisen myötä eri hyvinvointialueilla Suomessa. 🚑 Tutkin myös kiireellisiä sairaanhoitotehtäviä eli sitä, miten ambulanssitehtävät riippuvat säästä Helsingissä. Mallinnuksessa hyödynnetään sekä terveysaineistoja että ilmastomalleja. Aihepiirissä riittää vielä paljon tutkittavaa! 😷 Väitöstyöhöni mukaan tulevista artikkeleista on jo julkaistu tutkimus, jossa selvitettiin koronaviruksen ja sään yhteyttä Suomessa. Koronavirusta esiintyy kaikkina vuodenaikoina, mutta tutkimusjakson 2020–2021 aikana alhainen ilmankosteus ja lämpötila näyttävät liittyneen koronavirustautitapausten määrän kasvuun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. 🔎 Alustavat tulokset näyttävät, että esimerkiksi kuumuuteen liittyvät haitat kasvavat selkeästi tulevaisuudessa. Tavoitteeni on tuottaa sellaista uutta tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää, kun kehitetään uusia palveluita esimerkiksi terveydenhuoltoon. Räätälöidyt ennusteet ja varoituspalvelut auttavat entistä paremmin varautumaan sään aiheuttamiin terveysriskeihin. #MeTutkimme #Sää #Ilmasto #Terveys #Biometeorologia

Ilmatieteen laitos vetää Suomen EU SST -toimintoja ja olemme myös aloittamassa kansallisen keskuksen perustamista joulukuussa. Nyt olemme julkaisseet sivun esittelemään EU SST -toimintoja (linkki) ja heti alkuun olisi alan yrityksille tärkeää tietoa ja tiedotettavaa. EISF (EU Industry and Start-ups Forum on STM) julkaisi lokakuussa 2024 kyselyn, jolla konsortio kerää kaupallisten toimijoiden mielipiteitä työjaosta julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja SST-teemaan liittyviä ideoita Horizon Europe rahoituksella tuettavista tutkimus- ja kehityshankkeista. Kyselyyn tulee vastata 30.10. mennessä. Kyselyn saatekirje ja itse kyselyn vastauslomake sekä ohjeet löytyvät nettisivun lopusta. Nyt kaikki alan yritykset vastaamaan! Toivomme että tätä viestiä jaetaan eteenpäin mahdollisimman suuren vastausmäärän saavuttamiseksi. #EU #SST #avaruus #avaruustilanne #avaruusyritykset #kaupallinenavaruus Finnish Meteorological Institute

👉 Yhteiskunnan ilmasto-osaamista on vahvistettava! Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat julkaisseet politiikkasuositukset kansalaisten ilmasto-osaamisen parantamiseen. “Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on monitieteisesti vaikuttava ja ratkaistava kysymys. Konteksti on globaali, mutta ratkaisut ovat paikallisia. Edellä mainitun oivaltamiseen ja yhteensovittamiseen tarvitsemme myös yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tukea, jotta voimme vahvistaa arvojen ja asenteiden nopeampaa muutosta kestävän kehityksen vaatimaan suuntaan”, sanoo yksikönpäällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta. 👉 Näin tutkijat suosittavat:  📚 Ilmastokasvatus pitää tuoda kaikille koulutusasteille. Ilmasto-osaamiseen kuuluvat tietojen ja taitojen lisäksi myös arvot ja asenteet. 🎓 Korkeakoulutuksessa tarvitaan lisää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näin voidaan kasvattaa syvällistä ja monipuolista ilmasto-osaamista kaikilla aloilla. 👨🏫 Opettajien peruskoulutuksessa tulee vahvistaa opiskelijoiden ilmasto-osaamista- ja ilmastokasvatuksen taitoja. Työssä olevia opettajia tulee tukea ilmastokasvatuksessa. 🔎 Työelämään tarvitaan lisää ilmastokoulutusta ja yhteistyötä tutkimuksen kanssa. 📈 Avoimia ilmastoaineistoja tulee käyttää päätöksenteossa nykyistä tehokkaammin. Lue lisää politiikkasuosituksista: https://lnkd.in/gU6B4au8 #Ilmasto #Ilmastonmuutos #Koulutus #ClimComp University of Helsinki

🌍 Kuinka rakennetaan ilmasto-osaava Suomi? Siitä keskustellaan tänään maanantaina 21.10.2024 klo 13-15 ClimComp-hankkeen loppuseminaarissa. Tule paikan päälle Helsingin yliopiston Tiedekulmaan tai seuraa suoraa lähetystä. 🛠 Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat tutkineet, mitä osaamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tarvitaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja miten sitä voidaan oppia ja opettaa yläkoulussa ja lukiossa, korkeakoulutuksessa ja työelämässä. Tutkijat ovat kehittäneet työkaluja nuorten ilmasto-osaamisen kartoittamiseen, avointen ilmastoaineistojen hyödyntämiseen päätöksenteossa sekä ilmastoasiantuntijoiden kouluttamiseen. 👉 Seminaarin yhteydessä julkistetaan hankkeen tuloksiin pohjautuvat politiikkasuositukset. Suositukset koskevat perusopetuksen ja opettajankoulutuksen järjestämistä, korkeakoulutuksessa tehtävää opetusyhteistyötä ja työelämän jatkuvaa oppimista ja tutkimusyhteistyötä. Tavoitteena on vahvistaa Suomen ilmasto-osaamista laaja-alaisesti. Tervetuloa mukaan keskusteluun! Ohjelma & lisätiedot: https://lnkd.in/dwJJZWZX Verkkolähetys Tiedekulman sivustolla: https://lnkd.in/dQvwvsmZ #Ilmasto #Ilmastonmuutos #ClimComp University of Helsinki Research Council of Finland | Suomen Akatemia

Viime viikolla julkaistiin tuorein tutkimuksemme "Manifold increase in the spatial extent of heatwaves in the terrestrial Arctic". Saimme selville, että helleaaltojen pinta-ala on moninkertaistunut arktisella alueella verrattuna 1900-luvun puoliväliin. Esimerkiksi hyvin äärimmäisten helleaaltojen (joita havaitaan yhdellä paikkakunnalla kerran 60 vuodessa) pinta-ala on kasvanut nelinkertaiseksi. Vuosisadan lopulla voi tulla kesiä, jolloin käytännössä koko Arktis kokee voimakkaan helleaallon saman kesän aikana. Tsekkaa suomenkielinen tiedeuutinen https://lnkd.in/dpCJMw-z ja alkuperäinen Communications Earth & Environment-lehdessä julkaistu artikkeli: https://lnkd.in/ds37a9_y. Tutkimus oli osa Suomen akatemian rahoittamaa RESICLIM-hanketta, jossa tutkitaan arktisen bioilmaston viimeaikaisia muutoksia ja niitä sääteleviä ilmastollisia tekijöitä. Kiitos kollegoille Matti Kämäräinen, Juha Aalto ja Miska Luoto!

Kansainvälisyys on valttia tutkimusinfrastruktuureissa! 🌍 Tulanetin infrapäivässä 29.10. Anca Hienola (Ilmatieteen laitos), Jukka Seppälä (Syke) ja Jukka Ranta (Ruokavirasto) jakavat kokemuksiaan aiheesta. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan ➡️ https://lnkd.in/d_7GPk6y #Tutkimusinfrastruktuurit 

Itämeren tilaa automaattisesti seuraava Alg@line-mittausverkosto on ollut toiminnassa jo yli kolmenkymmentä vuotta. 🎉 🛳 Verkosto yhdistää kaupallisen meriliikenteen ja reaaliaikaiset tieteelliset havainnot: Silja Serenade - ja Finnmaid-alusten mittauslaitteet keräävät tärkeää seurantatietoa merensuojelun, tutkimuksen ja meriliikenteen tarpeisiin. 📊 Mittauksia tehdään laivoihin asennetuilla laitteistoilla eli Ferryboxeilla, jotka keräävät automaattisesti tietoa niiden läpi virtaavan meriveden ominaisuuksista laivan liikkuessa. 🌐 Kuluvana vuonna Helsingin ja Tukholman väliä liikennöivä Silja Serenade on otettu osaksi kansainvälistä kasvihuonekaasuja mittaavaa ICOS-verkostoa. Ilmatieteen laitoksen kasvihuonekaasumittausten sekä Utön tutkimusaseman läpivirtauslaitteistojen ja monipuolisten ilmakehähavaintojen avulla voidaan arvioida Itämeren hiilitasetta ja sen muutoksia. 🌊 ”Yksi tämän hetken kiinnostavimmista tutkimuskohteista on maaekosysteemien kytkeytyminen merialueisiin. On selvitettävä, mikä osa jokien mukana meriin päätyvästä maaekosysteemien hiilestä päätyy ilmakehään kasvihuonekaasuina”, kertoo ryhmäpäällikkö Lauri Laakso Ilmatieteen laitokselta. 💡 Alg@line-verkosto antaa alueellisesti ja ajallisesti kattavan kuvan merialueiden tilasta päätöksentekijöille ja kansalaisille. Verkostoa koordinoi Finnish Environment Institute (Syke) - Suomen ympäristökeskus (Syke). #Itämeri #Tutkimus #Ilmasto https://lnkd.in/djxsN5jc

🌍 Hiilineutraali 2030-luku lähestyy tuoden mukanaan valtavia mahdollisuuksia yritystoimintaan. Oletko valmis hyödyntämään kestävän kasvun, innovaatioiden ja konkreettisten ratkaisujen tuomat edut? 💡 Kiinnostuitko? Webinaarissamme 10.12.2024 klo 12:00–13:30 kuulet, miten yritykset ja Carbon Busters -hankkeen toteuttaneet Metropolia University of Applied Sciences, VTT ja Finnish Meteorological Institute sekä ministeriön edustajat vastaavat tähän haasteeseen. 🎯 Ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen! Carbon Busters -hanke on tuonut yhteen alan toimijat kehittämään konkreettisia ratkaisuja hiilensidontaan ja päästövähennyksiin. Mukana inspiroivia puheenvuoroja ja paneelikeskustelu kiertotalous- ja kestävyyshaasteiden ratkaisuista sekä yritysten uudistumisesta ja kasvusta. 📅 Liity mukaan Zoom-webinaariin 10.12.2024 klo 12:00! Ilmoittaudu nyt ja varmista paikkasi 👉 https://lnkd.in/dMCi7VnE Hiilitallin toiminta käynnistyy Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamalla Carbon Busters -hankkeella. Carbon Busters -hankkeen kesto on 1.1.2023-31.12.2024. Hiilitallin toiminta jatkuu Metropoliassa kasvaen ja edelleen kehittyen. #EAKR #KestäväKehitys #Hiilineutraali2030 #CarbonBusters #Webinaari #Innovaatiot #RatkaisijaKorkeakoulu

Laadukas tutkimustieto tukee valmistelua ja päätöksentekoa ✍ Kehitämme parhaillaan työryhmässä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan vaikutusarviointikykyä. - Riippumaton tutkimustieto on hyvin olennaista päätöksenteossa. Tutkimuslaitokset tuottavat tietoa lainsäädännön valmistelun tueksi omilla osaamisalueillaan, kirjoittaa työryhmän jäsen, tutkimusprofessori Hilppa Gregow. Työryhmän tavoitteena on vuoden 2024 aikana selvittää nykyinen vaikutusarviointikykymme, muodostaa tavoitteet vaikutusarvioinnille vuodelle 2030 ja määritellä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Lue Hilpan kirjoitus kokonaisuudessaan 👇 #Vaikutusarviointi Hilppa Gregow Finnish Meteorological Institute

🚀 Hallitus esittää rahoitusta kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamista varten. Keskuksen perustaminen edistää osaltaan Suomen kokonaisturvallisuutta; se parantaa kansallista kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja huoltovarmuutta sekä kyberturvallisuutta.   Avaruustilannekeskus toimii hajautettuna: siviilijohtokeskus perustetaan Ilmatieteen laitokselle yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa, ja sotilasjohtokeskus perustetaan Puolustusvoimien yhteyteen. Molemmat johtokeskukset toimivat itsenäisesti, mutta läheisessä yhteistyössä. Keskuksen toteuttamisessa hyödynnetään nykyisiä viranomaistehtäviä ja -rakenteita. Keskuksen perustamistoimet aloitetaan vuoden 2024 joulukuussa. Se saavuttaa täyden toimintavalmiuden vuonna 2028. Avaruustilannekeskus valvoo ja ennustaa avaruusympäristön aiheuttamia vaara- ja häiriötilanteita, jotta näihin voidaan ennakolta varautua ja reagoida yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi. Yhteiskunnan arkiset toiminnot, kuten tietoliikenne, kaukokartoitus ja paikantaminen, sään ja ympäristön seuranta, lentoliikenne sekä turvallisuuden kannalta tärkeä lähialueiden havainnointi tarvitsevat satelliittijärjestelmiin nojaavia palveluita. Näiden palveluiden häiriötöntä toimintaa uhkaavat erilaiset lähiavaruuden ilmiöt, kuten avaruussään häiriöt sekä satelliittien ja avaruusromun törmäykset. Lisäksi Maahan putoava avaruusromu ja Maan lähelle tulevat asteroidit voivat aiheuttaa maan päällä vaaratilanteita, joita avaruustilannekeskus ennakoi ja joista se tiedottaa. https://lnkd.in/dq4Uqe7M #Avaruus #Turvallisuus #Huoltovarmuus #Kyberturvallisuus Maanmittauslaitos, National Land Survey of Finland Puolustusvoimat - Försvarsmakten - Finnish Defence Forces