Finnish Sawmills - Sahateollisuus ry

Sahateollisuudessa seurataan ja tutkitaan aktiivisesti uusia mahdollisuuksia sivuvirtojen käytölle. Läpimurtoja ei valitettavasti juuri nyt ole näköpiirissä, mutta kun sellaisia syntyy, ne myös käytetään, Finnish Sawmills - Sahateollisuus ry toimitusjohtaja @TinoAalto sanoo. https://lnkd.in/dwdAFZQH

Buongiorno, terveiset International Softwood Conferencesta Sisiliasta! Tällä kertaa kuulumiset pitkästä aikaa videon muodossa. Videolta selviää sahateollisuuden tunnelmat eri puolilta maailmaa. 👇📽️🌲🪵 Wood From Finland Finnish Sawmills - Sahateollisuus ry

Viime viikolla metsänomistaja Ilkka Herlin mainitsi Talouselämän haastattelussa erittäin tärkeän sanan, joka loistaa poissaolollaan usein suomalaisesta metsä- ja ympäristökeskustelusta. Sana on loppuasiakas. Kirjoitin asiasta Talouselämään. Puutuotteille on kysyntää ympäri maailmaa ja suomalaisen sahateollisuuden tuotannosta jopa 80 prosenttia lähteekin vientiin. Loppuasiakkaita on yli 70 maassa, ja kymmenestä suurimmasta vientimaasta viisi sijaitsee Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi Japani ja Kiina ovat suuria puutuotemarkkinoita ja tärkeitä niin suomalaisille, ruotsalaisille, kanadalaisille, itävaltalaisille kuin venäläisillekin toimijoille, joista viimeksi mainitut ovat Ukrainan sodan aloittamisen jälkeen pärjänneet valitettavan hyvin näillä molemmilla markkinoilla. Useiden arvioiden mukaan puutuotteiden kysyntä tulee kasvamaan ja avaamaan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi Pohjois-Afrikan ja Kaukoidän väkirikkaissa maissa. Ankaran kilpailun markkinoista ratkaisee se, missä päin maailmaa tuotteet valmistetaan kannattavasti ja kilpailukykyisesti. Monimuotoisuus ei loppuasiakkaan päätöksissä toistaiseksi näy eikä kuulu. Kuitenkin sahateollisuuden yritykset tekevät aktiivisesti töitä monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Koko kirjoitukseni oheisen linkin kautta.

Metsäkeskustelu on monesti Suomessa repivää. Yksi kuumista keskustelunaiheista on hakkuutasot: pitäisikö niitä ajaa alemmas vai ei, ja mitä tehdä hiilineutraaliustavoitteella 2035. Yritin kirjoittaa rakentavasti uusimpaan Metsälehden kuukausijulkaisuun sahateollisuuden näkökulmasta moniulotteisesta ja vaikeasta asiasta. Koko kirjoituksen linkki kommenteissa. Ensinnäkin on syytä kysyä, oltaisiinko hiilineutraalius 2035 tavoitetta alun perin asetettu tälle vuodelle, mikäli olisi tiedetty laskentaperusteissa tapahtuvat muutokset ja ymmärretty metsien ikärakenteen muutoksen vaikutus hiilinieluihin? Tavoitteen asettamisen jälkeen toimintaympäristössä on myös tapahtunut suuria muutoksia, kuten turpeen energiakäytön nopea alasajo ja Venäjän aloittaman brutaalin hyökkäyssodan vaikutukset puumarkkinaan.     Kansalliset puheet hakkuiden rajoittamisesta ovat verrattain impivaaralaisia. Puheenvuoroissa, joissa ehdotetaan hakkuutasojen pakkoalentamista, unohdetaan tai ollaan tietämättömiä siitä, miten globaalisti esimerkiksi sahateollisuus toimii.     Puutuotteille on olemassa kysyntää ympäri maailman ja kilpailun markkinoilla ratkaisee se, missä päin maailmaa tuotteet valmistetaan kannattavasti ja kilpailukykyisesti. Suomen lisäksi merkittäviä sahateollisuuden tuotantomaita ovat Yhdysvallat, Kanada, Ruotsi, Itävalta, Saksa ja Venäjä. Esimerkiksi Japani on yksi maailman merkittävimmistä puutuotemarkkinoista ja tärkeä niin suomalaisille, ruotsalaisille kuin venäläisillekin. Mikäli kansallisen ilmastopäätöksen vuoksi puu ei kaatuisi Suomessa, olisi se suora syöttö muiden muassa venäläisten lapaan.   Päätöksiä ei siten saa tehdä laput silmillä.     Suomen lisäksi Euroopan unionin ilmastopolitiikka on nojannut vahvasti metsien hiilinieluihin eräänlaisena fossiilitalouden kompensoijana. Tarkan pohdinnan paikka on, onko ilmastopolitiikassa ylipäätään järkevää nojata nieluihin niin voimakkaasti. Esimerkiksi Kanadassa viime vuoden metsäpalot aiheuttivat enemmän päästöjä, kuin mitä yhdenkään Euroopan unionin jäsenmaan päästöt olivat. Ainoastaan Yhdysvallat, Kiina ja Intia tuottivat enemmän päästöjä. On myös tärkeää, että sahateollisuuden ja koko metsäsektorin piirissä tehdään määrätietoisesti töitä omien prosessien päästöjen vähentämiseksi. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on aikamme tärkeimpiä asioita – se on taistelu, joka meidän tulee voittaa. Meidän pitää panostaa toimiviin, tehokkaisiin ratkaisuihin. Finnish Sawmills - Sahateollisuus ry Wood From Finland

Kun on vientiä, on hyvinvointia. Vienninedistämisreissu Wood From Finland -yritysten kanssa Shanghaihin ja Ho Chi Minhiin takana. Puutuotteissa kilpailu on kovaa kansainvälisesti. Vientieurot eivät kilahda kassaan kuin Manulle se kuuluisa illallinen. Suuren suuri hatunnosto sahateollisuuden yrityksille siitä, miten hyvää työtä maailmalla tehdään - hyötyjinä muuten yritysten itsensä lisäksi koko Suomi, koska meidän toimialalla kotimaisen arvonlisän osuus tuotteissa on poikkeuksellisen suuri. Kestävää kasvua by Finnish Sawmills - Sahateollisuus ry.

Sahateollisuuden näkökulmasta on upea juttu, että maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä toimii henkilö, joka ymmärtää meidän asiat ja merkityksen. Sahateollisuuden puutuotteilla on kovin kotimainen arvonlisä tavaraviennistä, viennin arvo n. 2-3 miljardia vuodessa, eikä sovi unohtaa merkittäviä kantorahatuloja metsänomistajille. Pesonen tiivistää: ”Metsätalouden ongelma on, että perinteisen metsätalouden, esimerkiksi sahateollisuuden roolia biotaloudessa, ei ole sisäistetty edes Suomessa. Sahateollisuus edustaa yhteiskunnan perusvirtaa, jonka oletetaan olevan siellä itsestään aivan kuin peruselintarvikkeet, jotka tulevat kaupasta kuin Manulle illallinen.” Pesonen muistuttaa, että Suomessa moni kaupunki elää metsätaloudesta. Jos metsätalous kuihtuu, myös kaupunki kuihtuu. ”Komissio ei katso tätä samalla tavalla kuin me. Jos katsotaan metsän kokonaisarvoa paikallisesti, maaseutualueille, sahateollisuuden rooli on siinä keskeinen. Kun metsän kasvussa tavoitellaan järeää, hyvälaatuista tukkia, se puu menee rakennuksiin, rakenteisiin, huonekaluihin parhaassa tapauksessa vuosikymmeniksi – jos ei vuosisadoiksi – ja (puun sitoma hiili) pois ilmastosta. Olen aivan vakuuttunut, että tämä asia ei ole EU:n fokuksessa”, Pesonen sanoo. Finnish Sawmills - Sahateollisuus ry Wood From Finland https://lnkd.in/dHCPEmBV

Suomi-Areena paketissa osaltani. Oli tosi kiva osallistua Suomen metsäkeskus - Finnish Forest Centre ja Metsähallitus tilaisuuksiin puhujana. Ensin mainitussa puhuttiin siitä, minkälaisia duunimahdollisuuksia on metsäalalla ja jälkimmäisessä mm. alkukesän kuumasta politiikkateemasta eli vanhoista metsistä. Puhumisjuttujen lisäksi ehdin käymään monessa sidosryhmätilaisuudessa tapaamassa tuttuja ja tuntemattomia, mutta ehkäpä kuitenkin paras visiitti oli eilen Westas Group Oy:n Porissa Pihlavan sahalla. Siellä en ollutkaan vielä käynyt. Pihlavan sahalla tulee ensi vuonna täyteen ensimmäiset 150 vuotta sahaamista - ja meno näytti siltä, että seuraavasta 150 vuodesta tulee myös mitä mainioimmat. Finnish Sawmills - Sahateollisuus ry Wood From Finland

Viikon toinen näkökulma. Tällä kertaa Kauppalehdessä ja aiheena korkeampi jalostusarvo. Suomessa erottamaton osa metsäkeskustelua on puhe korkeamman jalostusarvon tuotteista ja siitä, miten metsästä on jatkossa saatava enemmän irti. Käytännössä puheenvuoroissa ja raporteissa keskitytään useimmiten siihen, mitä kaikkea puusta voitaisiin tehdä verrattuna nykyiseen tuoteportfolioon. Vähemmän kiinnitetään huomiota siihen, miten ylevät visiot erilaisista tuotteista liiketaloudessa löisivät teollisessa mittakaavassa läpi – itsestään kun ei tapana ole tapahtua mitään. Tuotteiden valmistus tulee tehdä kaupallisesti kannattavasti ja niille tulee olla myös kysyntää, eli jonkun on oltava valmis maksamaan tuotteesta riittävästi. Koko kirjoitus linkistä.

Aika on todella vaikea. Sahateollisuuden markkinatilanne on ongelmallinen, ja vientimarkkinoiden horisonttiin on kerääntymässä synkkiä pilviä. Suhdannenäkymä sekä myyntihintaodotus ovat jyrkässä alamäessä, ja tilauskanta verrattuna normaaliin on reilusti pakkasella. Toisaalta sahateollisuuden yritykset ovat investoineet toimintaansa viime vuosien aikana poikkeuksellisen paljon. Puutuotteiden globaali kysyntä tulee kasvamaan pitkällä tähtäimellä. Investoinnit mahdollistavat sen, että sahalaitokset ovat kilpailukykyisiä teknisesti, kun vientimarkkinoilla tilanne paranee. Koko kirjoitukseni sahateollisuuden tilanteesta päivä Maaseudun tulevaisuudessa. Finnish Sawmills - Sahateollisuus ry

Suomen ensimmäinen kultamitali Pariisin olympialaisista menee sahateollisuudelle: olympialaisten maamerkkiin kelpasi vain suomalainen puu. Kyseessä olympialaisten ainoa uusi rakennus, kisojen symboli. Finnish Sawmills - Sahateollisuus ry Wood From Finland