Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote

Mitä siunsotelaiset ajattelevat työstään? Tässä muutama maistiainen 😉 ⭐ ”Olen viisi vuotta odottanut, että pääsen lääkärinä töihin – ja tämä on ollut ihan parasta nimenomaan Rantakylän terveysasemalla. Täällä on tosi hyvä tehdä töitä." -Otso Mielismäki, kesäkandi- ⭐ ”Täällä ollaan kaikki lääkäristä hoiva-avustajiin samalla viivalla ja kaikkia kohdellaan samanarvoisena. Kaikki ammattiryhmät ovat yhtä arvokkaita.” -Sari Mannermaa, lähihoitaja- ⭐ "Kaikkein parasta työssäni on potilaan kiitos. Siitä tiedän, että olen oikealla alalla. Minun mielestäni tämä ei kuitenkaan ole kutsumusammatti, vaan tätä pitää haluta tehdä." - Marjo Turunen, lähihoitaja, sairaanhoitajaopiskelija-” ⭐ ”On ihan mahtavaa saada omalta kotipaikkakunnalta töitä. Saan työskennellä semmoisessa paikassa, missä on mukava olla ja tykkään tehdä töitä." -Aleksi Salmi, lähihoitaja- ⭐ ”Pohjois-Karjalassa on puhtautta, luontoa, rauhallisuutta, kiireettömyyttä ja oikea talvi. Juuri talven takia halusin muuttaa tänne, että pääsen harrastamaan laskettelua, moottorikelkkailua ja hiihtämistä.” -Johanna Halonen, lähihoitaja- ⭐ ”Kontiolahti on hyvä paikka kasvaa ammattilaiseksi.” -Ilja Gröhn, kesäkandi- ⭐ ”Täällä pääsee oikeasti käyttämään osaamistaan.” -Sari Mannermaa, lähihoitaja- ⭐ ”Työmme ei ole vain hoitotyötä, vaan ihmisten kohtaamista.” -Kirsti Hottinen, lähihoitaja- ⭐ "Täällä voi yhdistää kaupunkiasumisen ja maaseutuasumisen.” -Sari Mannermaa, lähihoitaja- ⭐ ”Ilomantsin terveysasema on kandiystävällinen.” -Sara Pekkala, kesäkandi- ⭐ ”Heti ensimmäisestä päivästä huomasin, että olen hyvässä paikassa.” -Otso Mielismäki, kesäkandi- ⭐ "Lääkärin työn lisäksi moniammatillisessa työyhteisössä näkee ja oppii muutakin. Kontiolahdella on todella hyvä ja osaava hoitohenkilökunta, jonka kanssa yhteistyö toimii.” -Venla Jutila, kesäkandi- ⭐ ”Täällä on ihmisen hyvä olla.” -Johanna Halonen, lähihoitaja- ⭐ ”Täällä hoitajan palkalla voi elää leveästi.” -Kirsti Hottinen, lähihoitaja- ⭐ ”Tämä on tosi hyvä paikka aloittaa työura.” -Venla Jutila, kesäkandi- ⭐ "Täällä ollaan välittömiä, ihmiset oikeasti välittää toisistaan ja tervehtii. Ja täällä voi olla ihan oma itsensä. Täällä myös on sellainen yhteisöllisyyden tunne, että oikeasti sinä kuulut porukkaan. Sanon nykyisin, että olen pohjoiskarjalainen." -Johanna Halonen, lähihoitaja- ⭐ ”Pohjois-Karjalassa ihmisten välittömyys puhuttelee minua 30 vuoden jälkeenkin.” - Jukka Heikkinen, sairaalapalvelujen palvelujohtaja- ⭐ ”Täällä on huippuporukka ja -esihenkilöt. Meillä on hirmukiva työyhteisö.” -Ulrika Huurinainen, sairaanhoitaja- ⭐ ”Täällä ihmiset ovat avoimia ja tulevat hyvin juttuun. Täällä ei ole liikenneruuhkia ja palvelut ovat helposti saavutettavissa.” -Sampo Perkkiö, sairaanhoitaja- #Hyvinvointialue #PohjoisKarjalanHyvinvointialue #siunsote #YhdessäTehden #TukeaTurvaaHyvinvointia #ylpeästisiunsotelainen

Muistatko vielä, millaista oli mennä kesätöihin? Kontiolahden kuntoutussairaalassa on kesällä työskennellyt useita lääkärikandeja. Heistä kaksi on Venla Jutila ja Oona Mehtälä, jotka opiskelevat lääketiedettä Oulun ylipistossa. Jututimme Venlaa ja Oonaa heidän kesätyökokemukstaan 😊 🤩 Kokemukset kesätöissä Kontiolahdella ovat olleet Oonalle ja Venlalle unohtumattomia ja he suosittelevat samaa muillekin lääketieteen opiskelijoille. 😥 Ensimmäiset kesätyöt lääkärinä jännittivät Venlaa ja Oonaa. He olivat varautuneet kamalaan kesään. Katastrofiajatuksissa vilisivät musertava työkuorma ja ihan vieras paikkakunta ilman tuttuja. 😍 Opiskelijoiden jännitys ja kauhukuvat hävisivät hyvässä työyksikössä nopeasti. Kontiolahdella kandit saavat olla kandeja ja kasvaa kannustavassa työyhteisössä lääkärin ammattiin rauhalliseen tahtiin. Kandeilla on käytössään seniorituki eli kokenut kollega, jolta voi kysyä neuvoa. Lue lisää Oonan ja Venlan ajatuksia nettisivuitamme! Linkin löydät kommenteista 😉

Kiinnostaisiko sinua työ Siun soten pohjoisimmassa kuntoutussairaalassa Nurmeksessa? Yksikössä on avoinna sekä lähihoitajan että sairaanhoitajan tehtävät! Nurmeksen kuntoutussairaalan lähihoitajat Sari Mannermaa ja Venla Korhonen kertovat millaista arki on Nurmeksessa. Linkin juttuun löydät kommenteista, mutta tässä jo muutama nosto: "Lähihoitajan työ meillä ei ole pelkkää perushoitoa, vaan täällä pääsee lähihoitajanakin tekemään ihan valtavalla skaalalla kaikenlaista ja pääsee käyttämään oikeasti osaamistaan", kertoo Sari. "Minusta täällä parasta on se, että töihin on kiva tulla. Olen ollut muissakin yksiköissä töissä, mutta halusin takaisin Nurmeksen kuntoutussairaalaan sairaanhoitajaopintojeni takia. Täällä voin oppia hyvät sairaanhoitajan kliiniset taidot. Tämä palvelee ammatillista oppimistani parhaiten, koska täällä pääsee tosi monipuolisesti tekemään kaikkea. Lisäksi työnantaja on joustava ja saan tehdä osa-aikaista työtä opintojeni ajan", Venla kommentoi. 

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella - Siun sotessa on ollut käytössä anonyymi työnhaku jo useamman vuoden ja sitä on käytetty määritellyissä virkahauissa. Elokuussa 2024 anonyymin työnhaun toimivuutta kokeillaan tehostetusti lähes kaikissa Siun soten vakinaisten virkojen ja tehtävien hauissa. Anonyymin työnhaun tehostetun testauksen tulosten perusteella tehdään päätöksiä vuoden 2025 työnhakumuotoihin. "Haluamme turvata aidosti kaikille tasa-arvoisen kohtelun rekrytoinnissa. Valinta tehdään koulutuksen, osaamisen sekä työkokemuksen perusteella. Tarkoituksenamme on kehittää työnhakua jatkuvasti ja tehdä siitä mahdollisimman helppoa ja tasapuolista hakijoille", kommentoi rekrytointipäällikkö Heli Sivonen. 👉 Voit lukea koko uutisen Siun soten nettisivuilta, linkki löytyy kommenteista!

#ylpeästisiunsotelainen vilahtelee organisaatiomme somessa. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Meitä siunsotelaisia on lähes 8000 - ja meistä jokainen on oman alansa ammattilainen. Se on asia, josta on hyvä olla ylpeä. Nostamme juttusarjalla esiin ammattilaisia, meitä siunsotelaisia! Ensimmäiset jutut on julkaistu 😍 Niissä Johanna Halonen, Emilia Kallinen, Nina Sarola, Otso Mielismäki, Oona Mehtälä, Venla Jutila sekä Sara Pekkala kertovat työyhteisöstään, työstään ja kokemuksistaan. https://lnkd.in/dmfMHeyD

Tuletko päihdelääkäriksi mielenterveys- ja päihdepalveluihin Pohjois-Karjalaan? Päihdelääkärin työnkuva sisältää työskentelyä ensisijaisesti avovastaanotoilla ja opiaattikorvaushoidossa Joensuun päihdepalvelukeskuksessa. Työhön kuuluu myös maakunnan muiden päihdeyksiköiden konsultointi etävastaanottojen kautta. Käytettävissäsi ja tukenasi on vuonna 2023 valmistuneen päihdelääketieteen yksikkö Kompassin palvelut eli 12-paikkainen osasto ja erityistason poliklinikka. Tarjoamme kosolti kehittämismahdollisuuksia, kivat ja kokeneet työkaverit ja hyvän palkan. Meillä on mahdollisuus seniorikonsultaatioon, päihdelääketieteen erityispätevyyden ja psykiatrian ja yleislääketieteen erikoistumisjaksojen suorittamiseen sekä osallistumiseen koulutustoimintaan. Työtä on mahdollista tehdä myös etänä kehittyneiden digitaalisten yhteyksien kautta. Voimme myös räätälöidä tarpeisiisi sopivan erikoistumisjakson. Tehtävän tarkempi kuvaus kelpoisuusehtoineen löytyy hakuilmoitukselta. Tehtävässä voit hyödyntää Siun soten Terveyskeskuslääkäri 2.0-mallia; katso tarkemmin https://lnkd.in/dt-Ex7E5?. Hakemuksia otamme vastaan 25.8. saakka nettisivuillamme, https://lnkd.in/dw9CKhh8. #siunsote #pohjoiskarjala #päihdelääkäri #päihdelääkäri #mielenterveys #päihde

Rekry Etsimme palvelupäällikköä avoterveydenhuoltoon. Terveysasemien palvelupäällikkönä, avoterveydenhuollon ylilääkärinä pääset johtamaan Siun soten terveysasematoimintaa hyvinvointialueen strategian ja tarpeiden mukaisesti. Toiminta käsittää terveysasemien vastaanottojen avoterveydenhuollon toiminnot, perusterveydenhuollon vuodeosastotoimintaa, hoitotarvike- ja yhteisasiakasohjausyksiköt sekä digisotekeskuksen toiminnan. Meillä onnistuu osittainen etätyö, mahdollisuus vaikuttaa myös omaan työnkuvaan. Lisätietoja saat hakuilmoituksesta https://lnkd.in/dckiqhiN, haku auki 19.8.2024 klo 15.00 saakka. #siunsote #siunsotenrekry #pohjoiskarjala #palvelupäällikkö #sote #pohjoiskarjalanhva

Uuden tutkimuksen mukaan potilaan sydäninfarktin uusintariski sekä hänen riskitekijäprofiilinsa ovat merkittävästi yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Tutkimustulosten perusteella sydänpotilaiden luokittelu sydäninfarktin tai muun sydän- ja verisuonitapahtuman uusintariskin mukaan voisi helpottaa yksilöllisen hoidon suunnittelussa ja säästää hoitokustannuksissa. Tutkimuksessa potilaat jaettiin viiteen riskiluokkaan sen perusteella, miten todennäköistä heidän on saada uusi sydän- ja verisuonitautitapahtuma, esimerkiksi sydäninfarkti seuraavan viiden vuoden aikana. Riski uusintatapahtuman saamiseen viiden vuoden seurannan aikana oli 20–41 prosenttia riskiluokasta riippuen. "Tutkimus viittaa siihen, että paremmalla riskitekijöiden hoidolla olisi mahdollista vähentää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia sen lisäksi, että se parantaa potilaiden ennustetta ja elämänlaatua sydäntapahtuman jälkeen", arvioi Tuomas Rissanen, Siun soten kardiologian ylilääkäri. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten, Lääkeyritys Novartiksen ja terveystalousanalytiikkayritys ESiOR Oy:n toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin akuutin sydäntautitapahtuman kokeneiden potilaiden tautitapahtuman uusintariskin yhteyttä hoitoon liittyviin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Tutkimus on julkaistu kesäkuussa 2024 European Heart Journal Open -tiedelehdessä. Linkki tiedotteeseen ja julkaisuun kommenttikentässä. Kuva: Janne Käyhkö

Palvelustrategiaa ja palveluverkkosuunnitelmaa on valmisteltu kesän korvilla uudelleen, ja päivitetyt luonnokset on julkaistu tänään. Kaikille avoin lausuntokierros luonnoksista kesää 23.8.2024 saakka. Esitykset viimeistellään lausuntojen perusteella, ja päätöksentekoon on määrä päästä syksyllä. Palvelustrategia ja palveluverkkosuunnitelma ehdittiin Pohjois-Karjalassa hyväksyä jo viime vuonna, mutta Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi sen toukokuussa esteellisyyksien takia. Asiakirjoja ja niiden tausta-aineistoa on päivitetty ja valmisteltu uudelleen virkatyönä tämän jälkeen. Keskeinen muutos aiempaan on siinä, että nyt julkaistussa luonnoksessa jokaisessa kunnassa olisi jatkossakin joko sote-keskus tai sote-asema. Palvelupisteet täydentäisivät palveluja ns. pitäjissä. Sote-keskukset vastaisivat alueensa sote-asemilla ja palvelupisteissä tuotettavista palveluista ja muodostaisivat näin myös entistä laajemman, toimintavarmemman ja vetovoimaisemman työyhteisön ammattilaisille. Linkki tiedotteeseen kommenttikentässä. #siunsote #pohjoiskarjalanhyvinvointialue #palvelustrategia

Päivä oli täynnä puheensorinaa ja syvällisiä puheenvuoroja, kun Itä-Suomen yhteistyöalueen Miljoonapiiri kokoontui Pohjois-Karjalan keskussairaalaan 7.6.2024. Kokouspäivän aikana noin 60 suu- ja leukasairauksien klinikoiden ammattilaista kuulivat muun muassa Pohjois-Karjalan keskussairaalan ja hyvinvointialueen kuulumisia, eri klinikoiden ajankohtaisia asioita, ja tuoreita tutkimustuloksia sekä näkemyksiä leukanivelvaivoista ja niiden hoidosta. Päivän ohjelmaan kuului myös tutustuminen Pohjois-Karjalan keskussairaalan Suu- ja leukasairauksien klinikan tiloihin. - Tällainen vuosittain järjestettävä kokous tiivistää yhteistyötä sairaaloiden välillä. Se antaa myös erinomaisen mahdollisuuden hyvien hoitokäytänteiden ja ajatusten vaihtoon, kertoo 20 vuoden ajan tapaamisissa mukana ollut ylihammaslääkäri Helena Tiainen. Suomi on jaettu viiteen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen, jossa jokaisessa on yliopistollinen sairaala. Jokainen hyvinvointialue kuuluu johonkin yhteistoiminta-alueeseen, joissa jokaisessa on ”suuruusluokkaa noin miljoona asukasta” – tästä tulee nimitys Miljoonapiiri. Itä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (Pohjois-Karjalan keskussairaala), Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa (Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaalat), Keski-Suomen hyvinvointialue (Jyväskylän keskussairaala), ja Pohjois-Savon hyvinvointialue (Kuopion yliopistollinen sairaala). Seuraava Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen kokous järjestetään ensi vuonna Kuopiossa. Kuva: Antti Pitkäjärvi #Siunsote #YhdessäTehden #TukeaTurvaaHyvinvointia