Euroopan unionin kilpailuoikeudellinen kanne Microsoftia vastaan

Euroopan unionin nostama kilpailuoikeudellinen kanne Microsoftia vastaan on Euroopan komission vuonna 2004 nostama kanne ohjelmistovalmistaja Microsoftia vastaan. Komissio epäili Microsoftia määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Tapaus sai alkunsa Novellin vuonna 1993 tekemästä valituksesta Microsoftin käyttöoikeussopimuksia kohtaan ja johti lopulta päätökseen, jonka mukaan Microsoftin oli julkaistava osia palvelintuotteistaan ja julkaistava Microsoft Windows -käyttöjärjestelmästä versio, jossa ei ollut mukana Windows Media Player -ohjelmistoa.

Alustava valitus

Vuonna 1993 Novell väitti Microsoftin haittaavan kilpailijoidensa toimintaa. Valitus keskittyi sen aikaisiin lisensointikäytäntöihin, joiden mukaan Microsoft oli oikeutettu royalti-maksuun jokaisesta myydystä tietokoneesta riippumatta siitä, oliko tietokoneessa mukana Windows-käyttöjärjestelmä vai ei. Vuonna 1994 Microsoft lopetti osan käytännöistään.

Sun Microsystems liittyi jupakkaan vuonna 1998, kun se valitti siitä, että joistakin Windows NT -käyttöjärjestelmän rajapinnoista ei ollut saatavilla tietoja. Tapaus laajeni entisestään, kun EU ryhtyi tutkimaan, miten suoratoistossa käytettävää teknologiaa oli integroitu osaksi Windowsia.

Päätös

Viitaten yhä toistuviin väärinkäytöksiin, EU teki alustavan päätöksen vuonna 2003 ja määräsi Microsoftin tarjoamaan käyttäjille version Windowsista, jossa ei ollut mukana Windows Media Player -ohjelmistoa. Lisäksi Microsoftin oli toimitettava tiedot, jotta kilpailijat pystyisivät tekemään sovelluksia, jotka toimivat täydellisesti sekä Windowsin työpöytä- että palvelinversioissa. Maaliskuussa 2004 EU määräsi Microsoftin maksamaan 497 miljoonaa euroa sakkoa. Sakko oli suurin EU:n siihen saakka määräämä.

Seuraavassa kuussa Microsoft julkaisi musertavan arvion päätöksestä. Arviossa mainittiin muun muassa, että komissio pyrkii luomaan uutta lakia, jolla on negatiivinen vaikutus immateriaalioikeuksiin ja hallitsevassa asemassa olevien yritysten kykyyn luoda innovaatioita. Microsoft maksoi sakon kokonaisuudessaan heinäkuussa 2004.

Vuonna 2004 Neelie Kroes nimitettiin Euroopan komission kilpailuasioista vastaavaksi komissaariksi. Yksi hänen ensimmäisistä tehtävistään oli valvoa Microsoftin saaman sakon toimeenpano. Kroes on avointen standardien ja avoimen lähdekoodin kannattaja, ja pitää niitä kaupallisia vaihtoehtoja parempana.

Seuraukset

Microsoft on toimittanut komission päätöksen kanssa yhteensopivan version Windows XP -käyttöjärjestelmästä. Järjestelmä nimettiin Windows XP N:ksi. Vastauksena päätöksen vaatimukseen koskien palvelinkäyttöjärjestelmien toimintaan liittyvää tiedonsaantia, Microsoft julkaisi Windows Server 2003 -version lähdekoodin Work Group Server Protocol Program -ohjelman jäsenilleen, mutta ilman määrittelyitä. Microsoft jätti myös aiheesta valituksen, ja EU piti viikon mittaisen kuulemisen.

Maaliskuussa 2004 Microsoft tuomittiin sakkoihin ja toimittamaan Windows-versio ilman Windows Media Playeria.

Kesäkuussa 2006 Microsoft kertoi, että se on ryhtynyt toimittamaan EU:lle sen vaatimia tietoja, mutta BBC:n mukaan oli liian myöhäistä.

12. heinäkuuta 2006 EU määräsi Microsoftille ylimääräisen 280,5 miljoonan euron sakon, joka kasvoi päivittäin korkoa 1,5 miljoonaa euroa ajalta 16. joulukuuta 2005 – 20. kesäkuuta 2006. EU uhkasi korottaa maksua 3 miljoonaan euroon päivältä alkaen 31. heinäkuuta 2006.

17. syyskuuta 2007 Microsoftin tekemä valitus hylättiin. 497 miljoonan euron sakko jäi voimaan samoin kuin vaatimukset koskien palvelinkäyttöjärjestelmien yhteensopivuuden takaamiseksi tarvittavia tietoja ja Media Player -ohjelmiston integrointia. Microsoftin oli lisäksi maksettava 80 % komission oikeudenkäyntikuluista ja komission oli maksettava 20 % Microsoftin oikeudenkäyntikuluista. Oikeus kuitenkin hylkäsi alkuperäisen päätöksen vaatimuksen riippumattomasta valvontaelimestä, jolla olisi rajoittamaton pääsy yrityksen sisäisiin tietoihin. 22. lokakuuta 2007 Microsoft ilmoitti noudattavansa päätöstä, eikä se tulisi tekemään uutta valitusta.

Microsoft ilmoitti, että se tulisi vaatimaan 0,4 % myytyjen tuotteiden hinnasta royalti-maksuna (suunnitellun 5,95 % sijasta). Vaatimus koski vain yhteensopivien kaupallisia ohjelmistojen myyjiä. Microsoft lupasi olla vaatimatta maksuja yksittäisiltä avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittäjiltä. Tätä päätöstä edelsi 280,5 miljoonan euron sakko ajalta 21. kesäkuuta 2006 – 21. lokakuuta 2007. Yhteensopivuuden takaamiseksi tarvittava tieto on saatavilla 10 000 euron kertamaksua vastaan.

27. helmikuuta 2008 EU määräsi Microsoftille 899 miljoonan euron sakon, koska se ei ollut toiminut komission päätöksen mukaisesti. Tämä oli EU:n suurin kilpailuoikeudellinen sakko vuoteen 2009 saakka, jolloin Intel sai 1,06 miljardin euron sakon. Microsoftin saamaa sakkoa edelsi 280,5 miljoonan euron sakko ajalta 21. kesäkuuta 2006 – 21. lokakuuta 2007. 9. toukokuuta 2008 Microsoft jätti Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen vetoomuksen sakon kumoamiseksi.

Muut tutkimukset

Toukokuussa 2008 EU ilmoitti ryhtyvänsä tutkimaan Microsoft Officen käyttämän OpenDocument-tiedostomuodon yhteensopivuutta.

Tammikuussa 2009 Euroopan komissio ilmoitti, että se ryhtyy tutkimaan Internet Explorerin ja Windows-käyttöjärjestelmän yhteenliittämistä. Komission mukaan Microsoft pyrki sitomaan Windows-käyttäjät käyttämään omaa selaintaan ja tämä aiheutti epäreilua kilpailua selainvalmistajien välillä. Vastauksena Microsoft ilmoitti, että se ei tulisi liittämään Internet Explorer -selainta osaksi Windows 7 -käyttöjärjestelmän Euroopassa myytävää versiota Windows 7 E.

16. joulukuuta 2009 Euroopan unioni hyväksyi Microsoftin tarjoaman ratkaisun eri selainten lataamiseksi. Käyttäjä voi ladata haluamansa selaimen ruudulla näkyvista vaihtoehdoista.

Maaliskuussa 2013 Microsoft sai Euroopan unionilta 561 miljoonan euron sakot rikottuaan lupauksensa hoitaa asia kuntoon. Euroopan unionin komission mukaan yhtiö ei ole tarjonnut Windows-käyttäjille mahdollisuutta valita vapaasti nettiselaintaan.