Herrenchiemsee

Herrenchiemsee on kuninkaallisista rakennuksista koostuva kompleksi Herreninselin saarella Baijerin suurimman järven Chiemseen keskiosassa, 60 kilometriä kaakkoon Münchenistä.

Kompleksin kuuluisin rakennus on Neues Palais ("Uusi palatsi"), joka on Baijerin kuningas Ludvig II:n rakennuttamista kolmesta linnasta suurin.

Rakennushistoria

Ludvig II ihaili Ranskan kuningas Ludvig XIV:tä, ja rakennus on Ludvig XIV:n muistomonumentti, "Kunnian ja maineen temppeli" eli absoluuttisen vallan monumentti ilman mitään todellista käyttötarkoitusta.^[1] Suuren peilisalin katossa on maalattuina 25 erilaista kuvaelmaa, jotka esittävät Aurinkokuningasta hänen elämänsä huippuhetkinä.

Hoviarkkitehti Georg Dollmann (1830-1895) joutui tutkimaan ja rekonstruoimaan Versailles'sta kauan sitten kadonneita huoneita. Edustushuoneet ovat 1800-luvun sisustustaiteen huipentuma ja kalustettu Versailles'ta huomattavasti ylellisemmin.^[1] Posliinikoristelun runsaus ja laatu kuninkaan yksityishuoneistossa on vertaansa vailla, tilaus oli Meissenin posliinitehtaan historian suurin.^[2] Myöskään sisustustekstiilien kirjontaa ei ole koskaan ennen tai sen jälkeen nähty näin loistokkaana. Yksi 1800-luvun suurista ideoista, historiallisten tyylien "täydellisyys", on saanut mahtavimman ilmaisunsa tässä rakennuksessa.^[1]

Neues Palais'n suunnittelivat lavastustaiteilija Christian Jank (1833-1888), muotoilija ja teatteripukusuunnittelija Franz Seitz, hoviarkkitehti Georg Dollman ^[3] sekä hoviarkkitehti Julius Hoffman (1840-1896)^[4] ja se rakennettiin vuosina 1878-1885. Kuvanveistäjä Philipp Perron (1840-1907) teki kiviveistotöitä yksityishuoneistoon.^[5]

Linnasta piti tulla täysikokoinen jäljennös Versailles'n palatsista, mutta vain keskiosa valmistui ennen kuin rahoitus loppui vuonna 1885 ja Ludvig II kuoli vuonna 1886. Viisikymmentä huonetta 70:stä on yhä keskeneräisiä.

Tämän "Baijerin Versaillesin" varsinainen rakentaminen aloitettiin vuonna 1878 Georg Dollmannin suunnitelmien mukaan, jota edelsi yhteensä 13 suunnitteluvaihetta. Kun Ludvig II kuoli vuonna 1886, palatsi oli vielä keskeneräinen.^[6] Pohjoissiiven ulkoverhous oli suurelta osin valmis ja eteläsiiven perustukset olivat valmistuneet. Molemmat purettiin vuonna 1907 symmetrian vuoksi.^[1]

Sisustus

Linnasta ei aiottu tehdä Versailles'n palatsin tarkkaa kopiota, vaan siitä piti tulla esikuvaansa vieläkin mahtavampi. Esimerkiksi linnan Suuri peilisali on suurempi kuin Versailles'n vastaava, ja ruokasalissa on jättimäinen, maailman suurin posliininen kattokruunu. Siitä tuli myös Versailles'ta huomattavasti modernimpi, vesiklosetteineen ja suurine lämmitettyine kylpyammeineen.

Tärkeimmät suurista edustushuoneista ovat Suuri edustusportaikkko, Virallinen edustusmakuuhuone ja Suuri peilisali. Kuninkaan yksityishuoneet olivat intiimissä Pienessä huoneistossa, joka oli suunniteltu ranskalaiseen rokokootyyliin.^[6] Yksityismakuuhuoneen koristelu on saanut vaikutteita Nymphenburgin linnan puistossa sijaitsevasta Amalienburgin pikkulinnasta.^[7]

Suuren peilisalin kattomaalaukset, jotka oli Versailles'ssa maalattu, toteutettiin kiinteällä kullatulla stukkokoristelulla. Ludvig II teetti kauan sitten kadonneet kalusteet uudelleen suurilla ja kohtuuttomilla kustannuksilla. Antiikkiveistoksen jäljennökset, keisarien rintakuvat, hopeiset ja kullatut maljakot appelsiinipuille ikkunakomeroissa, 44 kynttelikköä ja 33 kattokruunua. Varsinkin valaisimet ovat paljon suurempia kuin niiden historialliset esikuvat ja saavat salin kylpemään yli 2 000 kynttilän säteilevässä valossa.^[8]

Myös virallinen edustusmakuuhuone on paljon ylellisempi, suurempi ja loistokkaampi kuin varsin yksinkertainen Ludvig XIV:n virallinen edustusmakuuhuone Versailles'n palatsissa. Sen kultakirjonnalla koristellut vuodeverhot ja tekstiilipaneelit seinillä ovat 1800-luvun koristetaiteen huippu. Huone valmistui linnassa ensimmäisenä 18. syyskuuta 1881.^[9]

Puisto

Linnaa ympäröivät ranskalaiset puutarhat suunnitteli vuosina 1874^[10]-1876^[6] hoviylipuutarhuri Carl Joseph von Effner (1831-1884)^[3] ja ne valmistuivat vuonna 1880.^[11] Barokkityylisessä ranskalaisessa muotopuutarhassa ja romanttisessa englantilaistyylisessä puistossa on runsaasti patsaita ja suihkulähteitä Versailles'n palatsin puiston tyyliin.

Puutarhojen neito-, lohikäärme-, lisko- ja siivekkäät taistelijapatsaat sekä muut eriskummalliset patsaat ovat saaneet inspiraationsa säveltäjä Richard Wagnerin oopperoista, jonka musiikkia Ludvig II jumaloi. Carl von Effnerin suunnitteleman puiston oli tarkoitus kattaa suuri osa saaresta. Kun Ludvig II kuoli vuonna 1886, vain 900 metriä pitkä pääakseli suihkulähteineen ja vesiaiheineen olivat ehtineet valmistua.^[6]^[1]

Kuvagalleria

Kartta Herreninselin saaresta, jonka poikki ulottuvat kanava ja puutarhan keskiakseli linnan länsi- ja itäpuolella. Ylhäällä näkyy Altes Palais.
Ilmakuva Neues Palaisista lännestä nähtynä
Ranskalainen muotopuutarha ja suihkulähteet linnan länsipuolella
Näkymä linnasta länteen
Vestibyyli eli eteishalli
Sisääntulopiha eli kunnniapiha, cour d'honneur
Keskiakseli Latona suihkulähteeltä Chiemsee-järvelle jäljittelee Versailles'n puiston näkymää Grand Canalille
Näkymä Chiemseeltä Neues Palaisille
Ludvig II:n käyttämätön Arbeitzimmer heijastelee Ludvig XV:n Cabinet de travail'ia eli työhuonetta
Fama ja Fortuna suihkulähde