Ilmarinen

Ilmaisen tutkija Jouni Vatanen kirjoittaa blogissaan, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy työystäviä. Työntekijöiden kokemalla ystävyydellä työkavereiden kanssa on positiivinen vaikutus henkilöiden työkykyyn. Työystävyyksillä on myös suuri merkitys myös siihen, kuinka työntekijät kokevat työyhteisönsä ja kuinka he puhuvat siitä muille. ”Työystävyys ei ole pelkästään työntekijöiden etu – myös työnantajat hyötyvät siitä. Hyvinvoivat ja sitoutuneet työntekijät ovat tuottavampia, mikä näkyy suoraan yrityksen tuloksessa. Hyvä työyhteisö houkuttelee lisäksi uusia osaajia”, Jouni Vatanen kirjoittaa. #työystävyys #työyhteisö #työkyky #työelämä #HyväHuominen

Onko työkykyjohtaminen teillä loputtomien tulipalojen sammuttelua vai saadaanko ongelmia jopa ennaltaehkäistyä? 🔥 Moni sparrailemistani työkykyjohtamisen parissa työskentelevistä HR-ammattilaisista on keskusteluissamme tuskaillut, että aikaa on vain sammuttaa tulipaloja. Siis reagoida akuutteihin ongelmiin sen sijaan, että ehkäisisi niiden syttymistä alun perinkään. Kaikkia työkykyongelmia ei toki voi estää ennalta, mutta niiden vaikeutumiseen voidaan vaikuttaa työpaikalla paljonkin. Päädyin pohtimaan, miltä näyttäisi ihmisten työkyvyn näkökulmasta paloturvallinen työpaikka, joissa työkykyhaasteita ennakoidaan ja niihin puututaan ajoissa? Ainakin tällaisia elementtejä sen tulisi mielestäni sisältää: 𝗣𝗮𝗹𝗼𝘀𝘂𝗼𝗷𝗮𝘁𝘂𝘁 𝗿𝗮𝗸𝗲𝗻𝘁𝗲𝗲𝘁: 𝘁𝘆𝗼̈𝗸𝘆𝗸𝘆𝗮̈ 𝘁𝘂𝗸𝗲𝘃𝗮 𝗮𝗿𝗸𝗶. 🧯 Työntekijöiden kokemuksia työnteosta ja jaksamisestaan seurataan säännöllisesti. Työpaikalla on otettu aktiivinen ote itse työn kehittämiseen mahdollisimman sujuvaksi. Työntekijät saavat vaikuttaa työnteon tapoihin ja työpaikan käytännöt mahdollistavat työn ja muun elämän yhdistämisen edes kohtuullisen saumattomasti. 𝗣𝗮𝗹𝗼𝘃𝗮𝗿𝗼𝗶𝘁𝘁𝗶𝗺𝗲𝘁 𝗷𝗮 𝗲𝗻𝘀𝗶𝘀𝗮𝗺𝗺𝘂𝘁𝘂𝘀𝘃𝗮̈𝗹𝗶𝗻𝗲𝗲𝘁: 𝘃𝗮𝗿𝗵𝗮𝗶𝗻𝗲𝗻 𝘁𝘂𝗻𝗻𝗶𝘀𝘁𝗮𝗺𝗶𝗻𝗲𝗻 𝗷𝗮 𝗿𝗲𝗮𝗴𝗼𝗶𝗻𝘁𝗶. 🚨 Esihenkilöitä ja työyhteisöä koulutetaan säännöllisesti käytössä olevista ja toivottavasti ajantasaisista varhaisen tuen toimintamalleista ja niiden soveltamisesta. Heitä muistutellaan niiden olemassaolosta ja käytössä olevista työkyvyn tukikeinoista myös koulutusten välissä. 𝗣𝗮𝗹𝗼𝗻𝗸𝗲𝘀𝘁𝗮̈𝘃𝗮̈ 𝗸𝘂𝗹𝘁𝘁𝘂𝘂𝗿𝗶: 𝗹𝘂𝗼𝘁𝘁𝗮𝗺𝘂𝘀 𝗷𝗮 𝗽𝘀𝘆𝗸𝗼𝗹𝗼𝗴𝗶𝗻𝗲𝗻 𝘁𝘂𝗿𝘃𝗮𝗹𝗹𝗶𝘀𝘂𝘂𝘀. 🏗 Työpaikalla rakennetaan aktiivisesti ilmapiiriä, jossa sekä työntekoon että työkykyyn liittyvistä ongelmista uskalletaan puhua. Työkykyä tukevan työskentelykulttuurin rakentaminen on strateginen valinta, jonka toteutus ulottuu ylimmästä johdosta tehtaan lattialle. Nämä kolme näkökulmaa huomioimalla työkykyjohtamisen painopiste siirtyy jo muutaman piirun verran kohti ennakointia. Työkykyä kannattaa johtaa samaan tapaan kuin muitakin työpaikan keskeisiä voimavaroja: tavoitteellisesti, riittävästi resursoiden ja tuloksellisuutta seuraten. Miten teidän työpaikallanne varmistetaan, että työkykyhaasteisiin puututaan ennen kuin ne roihuavat valtoimenaan? Perustuuhan työkykyjohtamisenne analyysiin juuri teidän liiketoimintanne kannalta olennaisista työkykyriskeistä ja vastaahan kokonaisuus se mm. toimialanne ja henkilöstörakenteenne asettamiin erityisiin vaatimuksiin? Jos kaipaat kättä pidempää työkykyjohtamisen järjestelmän rakenteiden paloturvallisuuden vahvistamiseen, suuntaa Ilmarisen verkkosivuilta löytyvän TyökykyAreenan artikkelien äärelle. Areenasta pääset kirjautumaan myös asiakkaillemme tarkoitetulle teemoja syventävälle oppimisalustalle ja tarvittaessa varaamaan sparrailuajan asiantuntijamme kanssa. Paloturvallista perjantaita! #HyväHuominen

Työntekijämäärä väheni helmikuussa Ilmarisen suhdanneindeksin yrityksissä -2,1 prosenttia. Seuratuista toimialoista eniten laskivat majoitus- ja ravitsemusala, rakentaminen sekä henkilöstövuokraus. "Työntekijämäärän lasku kiihtyi helmikuussa hivenen tammikuusta. Toipuminen taantumasta on edelleen hidasta ja epävarmaa. Silti on huomattavaa, että vaikka helmikuussa työntekijämäärä laski hieman enemmän kuin tammikuussa, niin lasku oli pienempi kuin vuosi sitten", sanoo Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen. 👉 https://bit.ly/41QpPaB #suhdanneindeksi #talous #HyväHuominen

Kun terveysongelmat vaikeuttavat työntekoa, asianmukaisen hoidon ja kuntoutuksen lisäksi työntekijän työkykyä voi oleellisesti parantaa korjaamalla työtä ja työolosuhteita. Työterveys- eli työkykyneuvotteluksi kutsutaan palaveria, jossa kaikki asianomaiset yhdessä pohtivat ratkaisukeskeisesti mahdollisuuksia muokata työtä ja työolosuhteita. Kari-Pekka Martimo vastaa kattavasti kysymyksiin työkykyneuvotteluista. #työkyky #työkykyneuvottelu #työterveysneuvottelu #Hyvähuominen

Oletko jo kuullut huomisen työkyvystä? 👀 Siitä keskusteltiin tänään aamun webinaarissamme. Meiltä Ilmarisesta mukana olivat kehittämispäällikkö Linnea Rehula ja työkykyjohtamisen palveluiden osastonjohtaja Kati Huoponen. Kuulimme myös inspiroivan asiakastarinan työkykyjohtamisesta korkean riskin kasvuyritys Anfrassa, jonka henkilöstöjohtaja Tuomo Hilliaho oli mukana etäyhteydellä suoraan Oulusta. 👏 Tavoitteenamme on saada Suomeen pidempiä, parempia ja enemmän työuria yhteistyöllä asiakkaidemme kanssa. Voit lukea huomisen työkyvystä lisää täältä: https://lnkd.in/dgbhnK4z #HyväHuominen

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Haluamme olla mukana sen edistämisessä, ja siksi olemme tänä vuonna mukana asennemuutoskampanjassa. Rakennetaan Suomesta maa, johon voi tulla töihin – ja jäädä niitä tekemään. 👉 https://maanpuolustaja.fi/ #RakennetaanSuomea

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Haluamme olla mukana sen edistämisessä, ja siksi olemme tänä vuonna mukana asennemuutoskampanjassa. "Syntyvyys on alhaisella tasolla, työikäisten määrä vähentynyt ja Suomi ikääntyy vauhdilla. Työperäisen maahanmuuton tukeminen ja työn tuottavuuden parantaminen ovat kasvun avaintekijöitä ja näillä turvataan myös hyvinvointiyhteiskunnan ja eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä.", sanoo toimitusjohtajamme Jouko Pölönen. #RakennetaanSuomea #HyväHuominen

Eilinen Eira Roosin haastattelu Helsingin sanomissa nosti hyvin esille sen, että työ on tärkein elementti työkyvyn ja työhyvinvoinnin varmistamisessa. Tänään Eläketurvakeskus – Finnish Centre for Pensions julkaisi varsin rohkaisevia tilastotietoja työkyvyttömyyseläkkeiden laskevista trendeistä. Kaksi tärkeää huomiota ETK:n tilastosta: 1. Mielenterveysperusteisten eläkkeiden alkavuus on kaikissa ikäryhmissä aikalailla sama. Nuoret, tai ketkään muutkaan, eivät ole siinä erityisessä riskissä. 2. Kaikissa alle 60v. ikäluokissa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskussa. Mutta sitten tulee se mielenkiintoisin kohta: "Vaikka nuorten mielenterveyden sairaudet ovat merkittävä ongelma, ne eivät juuri erotu työeläketilastoissa. Moni nuori sairastuu jo ennen työelämään siirtymistä eikä ehdi kiinnittyä lainkaan työelämään. Työelämässä olevien riski sairastua mielenterveyden häiriöihin on samaa 1–2 prosentin luokkaa kaikilla alle 60-vuotiailla." Eli suurin mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden riskiryhmä ovat ne nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta pääse työelämään kiinni. Päästään takaisin siihen, miten työ voi olla paras tapa varmistaa työkyky. Voisiko nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa? Ehdotan keinoiksi hyviä työoloja, osaavaa johtamista, kohtaamista ja riittävää kärsivällisyyttä auttaa työura hyvään alkuun. Jokaiselle nuorelle on taattava turvallinen ja sujuva aloitus työelämässä. https://lnkd.in/dkZCiU_d #hyvähuominen

Syntyvyys on alhaisella tasolla, työikäisten määrä vähentynyt ja maamme ikääntyy vauhdilla. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, ja haluamme olla mukana sitä edistämässä. 👉 https://lnkd.in/dyisVYcK #RakennetaanSuomea #HyväHuominen

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää! 🌹 Kyselymme mukaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuu Ilmarisessa erinomaisesti. Parhaiten tasa-arvon ulottuvuuksista meillä toteutuu sukupuolten tasa-arvo. Meillä on kuitenkin edelleen tekemistä tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen, niin Suomessa kuin erityisesti kansainvälisesti. #Naistenpäivä