LIIKE Oy Arkkitehtistudio

A shoutout to Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry for the September 4-5th #ATLMeet2024 event in Tampere. Excellent talks by Sofie Pelsmakers, Rakennusteollisuus RT, Juha Laurila, Skanska, Toni Tuomola with an inspiring #keynote by Lendager Niklas Nolsøe provided lots of food for thought, as well as strategies moving forward, regarding the #GreenTransistion of #construction and #realestate in Finland (and, of course globally). As an industry partner in the EU funded ReCreate project, together with, among others Skanska and Ramboll, we are currently developing unique expertise reusing precast concrete for a circular economy, as well as enabling innovative solutions for the adaptive re-use of existing, under utilised building stock. For architects the inevitable and necessary green transition, at larger, represents a challenge and an opportunity. As noted below (in Finnish) We are respond to these new requirements, by developing our in-house expertise and expanding our portfolio of capabilities and services, together with current and future partners. To quote (and thank) Mari Pantsar: "the solutions we need already exist. Now is the time to implement them." Thanks also to the session moderator Petri Rajaniemi! Thanks for all the thoughts, ideas and discussions!

Rakennusten uudelleenohjelmointi - uuden käyttötavan sovittaminen vanhaan (Adaptive ReUse) - on aikamme kenties tärkein kiinteistöjen elinvoimatyökalu. Ja se vaatii tarvittaessa radikaalia uudelleenajattelua. Koronan katalysoimassa murroksen hahmottumisessa menee vielä aikaa. Uusi kysyntä ja uudet tarpeet, joihin on selkeitä vastauksia, kirkastuvat vasta viiveellä. Uskallamme siitä huolimatta, yli kahden vuosikymmenen kokemuksen pohjalta väittää, että uusien toimintojen sovittaminen vanhaan vetotekijöitä painottavalla tavalla, on parhaita mahdollisia lähtökohtia olemassa olevan kiinteistön tai laajemman kaupunginosan kehittämiselle. Ja tämän me osaamme. Käytännössä se vaatii totuttujen mallien, ajatustapojen haastamista. Olivathan nämä juuri mallit, jotka koronan myötä veivät kohti käyttöasteen laskua ja tilojen tyhjenemistä. Mies van der Rohe lausui: "Form Follows Function" ja sen mukaan maailmaa on rakennettu vuoden 2021 alkuun. Uudessa maailmassa, jossa rakennusten purkaminen on monessa mielessä kasvava haaste (koko Helsingin keskustaa ei voi purkaa), Miesin filosofia vaatii uudelleenohjelmointia kohti muotoa: "Function Shall Adapt to Form". Useat tottumukset, asenteet ja jopa luonnon lakien kaltaisina pidetyt periaatteet vaativat  siksi uudelleenarviointia. Eräs näistä on parkkinormi. Kiinnostavaa juuri maailman autoistuneimmassa maassa, Amerikassa yleistyvät kaavoitusratkaisut, joissa keskustojen brownfield -alueiden kehittämiseksi kokeillaan parkkinormeista luopumista kokonaan. "[The] Old Town’s transformation from industrial scrapyard to walkable mixed-use neighborhood has been anticipated since 2008 when the area was designated as the city’s second “urban village,” after downtown.”

Entä jos kaupungin kehittämiseen suhtautuisi liikenteen "induced demand" periaatteen lailla? Termissä kiteytyy ilmiö, jossa kaistojen lisääminen helpottaa ruuhkautumista jonkin aikaa, mutta ennen pitkää johtaa liikennevolyymin kasvuun. Seuraus on looginen: menemme sitä tietä, jonka ajattelemme olevan sujuvin, eli haluttavin. Ja niin tekevät kaikki muutkin. Kaupunkialueilla sen kiinnostava rinnakkaisilmiö, joskin mittakaavaltaan epäilemättä vähäisempi, ovat kokeneet taksikuskit, jotka eivät luota navigaattoreihin ja ajavat toisinaan kiinnostavia sivukatuja. Paitsi, että matkustajana näkee uusia maisemia, oppii sujuvan reitin. Tämän postauksen kärkenä ei kuitenkaan ole liikenne, vaan kaupunkikeskustojen kehittäminen. Niin yksittäisen rakennusten, kuin kortteleiden ja miksei kaupunginosien. Entä jos tietoisesti sovellamme "induced demand" periaateetta toiminnallisuuksiin, tilallisuuksiin ja elämyksellisyyteen? Amerikkalaiset oivalsivat jo 1960-luvulla ensimmäisten kauppakeskuksien kohdalla: kaksi hampurilaispaikkaa vetää enemmän kuin osien summa ja se näkyi molempien (ja muidenkin kauppojen!) liikevaihdossa. Helsingin keskustassa ilmiö näkyi vuoden 2020 Senaatintorin kesäterassilla, joka (tarpeettomasta muzakista huolimatta) oli menestys ja veti väkeä. Olemme jo pidemmän aikaa puhuneet sen puolesta, että paikkoja, elämyksiä, aitoa laatua ja palveluita lisäämällä on mahdollista kehittää kaikkien kaupunkien keskustoja. Jos haluamme ruuhkaa kauppoihin on tarjontaa ja tässä tapauksessa syitä pysähtyä lisättävä ja tehtävä pysyviksi. Suurin haaste ei taida olla ideoiden - tai asuntojen - puute, vaan usko tekemiseen, vaatimaton kunnianhimo ja kärsivällisyyden puute. Hyvät asiat vaativat uskoa ja aikaa, erityisesti kaupungeissa. FT:n artikkeli on esimerkki tästä ajattelusta. Sen mitä itse näen ensivaiheen tavoitteeksi olisi rakentaa Helsinkiin jotain sellaista pysyvää, josta FT inspiroituu kirjoittamaan. #Helsinki #vetovoima #arkkitehtuuri #elämyksellisyys #keskustakehitys

Ovatko arkkitehtuuri ja suunnittelu sama asia? Alati ajankohtainen aihe rakennus- ja kiinteistöaloilla, jossa "oikea" vastaus on pitkälti kysyjästä kiinni. Olemme tapailleet suunnittelijan vastausta tähän osana ajankohtaista strategiatyötä. Tavoitteena ovat yhtäältä välittömät ratkaisut arjen (muutos-)tarpeisiin ja toisaalta näkymien ja vastausten luominen oloihin, joissa tavoitteena on edistää pitkän aikavälin arvonnousua. Tärkeää tunnistaa: ->> kassavirran ja kehittämisen tavoitteet voivat tahattomasti vetää eri suuntiin ->> miksi ja miten tavoitteen määrittelyyn on päädytty ->> miten sujuva toteutus aidosti hyötyy arkkitehdin asiantuntemuksesta. Meille mittakaavan suoma ketteryys on voimavara, joka edistää vaivatonta vaihtoehtojen tarkastelua, uteliaisuus ajaa kuuntelemaan tarpeita ja tunnistamaan piileviä mahdollisuuksia ja halu kuunnella auttaa ymmärtämään tilaajan todellisia tavoitteita. Miten sinusta näitä voisi parhaiten painottaa?

Arkkitehtuuri rakentamisen ja kaupunkikehittämisen ajurina vaatii osaamista, uskoa ja uskallusta ja vaikuttaa parhaimmillaan positiivisesti valtion talouteen asti. Ainutlaatuinen Sagrada Familia on valmistuu (ainakin pääosin) 2026.

Monday morning, no better time to start a new week! And with a stunning opening like that, check out our website from the "website" -button! We add stuff from time to time, so don't hesitate! Or if your more interested in a quick overview, check out our instagram feed at https://lnkd.in/dqivk-HG Have a great week! 🏵

Ivy's is a design philosophy central to adaptive reuse, re-imagining, regenerating and recreating. If we are interested only on attempting to avoid risk, repeating what we did yesterday based on models of the past, opinions are enough. If, on the other hand, our goal is to redesign our world for the needs of tommorrow, (re-)development needs to stem from concepts based on a new understanding of the world we live in and the change it is undergoing. And for this we need - [new] ideas.

Ivy's is a design philosophy central to adaptive reuse, re-imagining, regenerating and recreating. If we are interested only on attempting to avoid risk, repeating what we did yesterday based on models of the past, opinions are enough. If, on the other hand, our goal is to redesign our world for the needs of tommorrow, (re-)development needs to stem from concepts based on a new understanding of the world we live in and the change it is undergoing. And for this we need - [new] ideas.

Konsulttina, jolla on vahva näkemys kaupunkiympäristöistä pitkä kokemus korjausrakentamisesta ja konversioista ja kiinnostus kehittämiseen, etsimme yhteistyökumppania markkinointiin jonka kanssa edistää kiinnostavan, kestävän ja kauniin maailman rakentamista ja tavoittaa uusia asiakkaita. Jos sinulla on näyttöjä tuloksellisesta markkinoinnista, intohimoa arkkitehtuuriin ja inspiroivaan kaupunkiympäristöön, haluamme kuulla sinusta. Emme myöskään pahastu, jos jaat tätä eteenpäin. Laita viestiä niin kerromme lisää.

📌 One of the most important prerequisites for using reused precast concrete elements is the determination of their structural capacity. This is the basis of the structural design of a new building. ✔️ In the ReCreate project, all kinds of non-destructive techniques are applied to determine the reinforcement in the elements. What are the possibilities and what is the reliability of each technique? The completion of this research is to map the actual reinforcement in precast concrete elements using destructive testing. ➡ The reinforcement of the precast concrete elements of the Prinsenhof project will be precisely mapped and later compared with the measurements and drawings. Water jetting (hydrodemolition) was used to remove the concrete. This method is perfect for removing concrete without damaging the reinforcement. Meanwhile, the technique itself is also considered as a possible dismantling technique in the deconstruction process of existing buildings. It is a valuable addition to the various techniques already applied.